Poliittisen elämäni tärkein hetki – tienhaara ja uuden reitin valinta kohti PerussuomalaisiaManolis Huuki20/08/2020Kuusi vuotta sitten olin elämäni tienhaarassa. Päätin opintoni kadettikurssilla ja kesän kynnyksellä 2014 minulla oli jonkinlainen käsitys tulevaisuudestani: hakisin keväällä 2015 Turun yliopistoon opiskelemaan poliittista historiaa. Päätös oli lopulta helppo, koska oppiaine kuulosti kiinnostavalta ja sen lisäksi halusin jatkaa opiskelua yliopistomaailmassa. Kävin suuremman jaakopinpainin siitä, lähdenkö mukaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tielle eli suomeksi sanottuna politiikan polulle. Kuusi ensimmäistä vuotta sain toimia Kansallisen Kokoomuksen jäsenenä isänmaan hyväksi. Tästä kesästä lähtien toimin isänmaan edun hyväksi Perussuomalaisissa. Tämä blogikirjoitus olkoot tyhjentävä, taustoittava ja tunnelmiani kuvaava kokonaisuus, johon kuka tahansa voi palata tai tutustua pohtiessaan niitä syitä, miksi siirryin Kokoomuksesta Perussuomalaisiin. Kirjoitan tämän avoimin mielin tekstin ollessa lopullinen tiivistelmä ja mietintö kevään 2020 pohdiskelustani. Tekstin tyylilaji on muutenkin historian opiskelijan sydämellä kirjoitettu – jos joku tulevaisuudessa tutkii poliittista uraani ja sen vaiheita. Taustaa Liityin Kansallisen Kokoomuksen jäseneksi kesällä 2014. Olin päättänyt opintoni kadettikoulussa touko-kesäkuun vaihteessa ja mietin puoluetoimintaan lähtöä. Ensiksi toki piti tehdä lopullinen päätös: aionko hakeutua poliittisen puolueen jäseneksi vai en? Tätä pohdintaa olin käynyt muutaman kuukauden ajan Aleksi Hernesniemen kanssa, joka itse oli sillä hetkellä mukana kunnallispolitiikassa. Tunsimme toisemme lukioajoilta ja olimme muutama vuosi varusmiespalveluksen jälkeen tavanneet useaan otteeseen erityisesti vaeltamisen ja maanpuolustusasioiden merkeissä. Aleksi ei missään vaiheessa painostanut tai hivuttanut minulle erityisemmin omaa puoluetaustaansa, vaan pikemminkin otti kantaa ”asioista tietävänä” ja näki minussa potentiaalia ryhtyä jonkinlaiseen kansalaisvaikuttamiseen. Hänen kehotuksestansa otinkin selvää eri puolueista ja kävin ihan jokaisen suomalaisen puolueen periaate- ja tavoiteohjelmat läpi. Kuten arvata saattaa, niin maaseudulla asuneena, isänmaallisena, kristillisenä ja oikeudenmukaisuutta hakevana persoonana sain rajattua harkinnan kohteiksi Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisen puolueen. Päädyin lopulta Kokoomukseen. Pääasiallisina perusteina olivat puolueen aiemmin antamat näytöt maanpuolustuksen ja ulkopolitiikan parissa. Nämä teemat olivat minulle läheisiä opiskeluajoilta ja olin niistä kiinnostunut jo lukiossa. Kerroin valinnastani Aleksille hän oli peukku ylhäällä siitä, että olen lähtenyt mukaan politiikan ihmeelliseen maailmaan – vaikkakin eri puolueessa. Kuusi vuotta työtä – isänmaan eteen Kuusi vuotta on mennyt nopeasti. Toimin Kokoomuksen Nuorten Liitossa monessa eri tehtävässä. Pohjanmaan nuorten piirihallituksessa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2014 lähtien, paikallistasolla Kokkolassa ja liittotasolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana (2017). Nämä vuodet olivat antoisia – opin politiikan ”pelin” perussääntöjä, eli miten asioista neuvotellaan, miten omia näkemyksiä tuodaan esille ja miten omaa profiilia nostetaan ”hiljaa hyvää tulee” periaatteella. Erityisen mielissäni olen näiden kuuden vuoden aikana tekemästäni kirjallisesta tuotannosta. Kirjoitin jo vuoden 2014 syksyllä usean sivun pituisen liittokokousaloitteen, missä vaadin terrorismiin liittyvien lakien tiukentamista. Sen lisäksi olen ollut vaatimassa tasa-arvon toteuttamista maanpuolustuksen saralla esittämällä Kokoomuksen puoluekokouksessa 2016 selvitystä naisten asevelvollisuudesta. Tuo puoluekokous oli muutenkin mielenkiintoinen, koska jätin sinne 9 puoluekokousaloitetta – kaikki itse kirjoittamiani. Kiinnostusta siis löytyi ja paljon. Lopulta voisin tiivistää parhaimmat muistoni viimeiseen kahteen ja puoleen vuoteen. Pääsin poliittisen kompromissin seurauksena Kokoomusnuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajaksi. Tässä roolissa minun oli kunnia tavata entisiä suurlähettiläitä, poliitikkojen avustajia ja jopa puolustusvoimien upseereita aina kenraalikunnasta asti. Aiheet olivat tietysti itselle tärkeitä maanpuolustuskysymyksiä. Isänmaan asiat menivät eteenpäin ja sain kartutettua aikaisempaa osaamistaitoani. Suomen eduskunnan pitkäikäisimmän kansanedustajan, Ilkka Kanervan kanssa käydyt keskustelut asevelvollisuuden kehittämisestä ja muista maanpuolustusasioista Turun keskustan kuppiloissa kuuluvat näiden hyvien muistojen joukkoon. Minulle on jäänyt hyvä mieli, miten hyvin Kanerva oli ja on edelleen perillä isänmaamme maanpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä – siten onkin ilo seurata hänen työtään isänmaan eteen puolustusvaliokunnan johtajana. Kanervan kannustus oli myös eteenpäin vienyttä ajoainetta, jonka avulla jaksoin olla mukana politiikassa kaikkien vastoinkäymistenkin edessä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä pidän tärkeänä syksyllä 2019 pidettyjä puheenjohtajavaaleja. Kesällä olimme lähes varmoja siitä, että Dani Niskanen haastaisi Matias Pajulan ja saisimme pitkästä aikaa puheenjohtajavaalin. Heinäkuussa tilanne näytti huonolta, koska Dani vetäytyi kisasta ja olimme menossa jo kolmatta kertaa peräkkäin kohti liittokokousta ilman puheenjohtajavaalia. Siksi koin tärkeäksi lähteä kisaan, pitkälti velvollisuudentunnosta ja haastamaan Pajulaa tähän kisaan – hyvillä, sparraavilla aikomuksilla. Tuo syksy oli minulle intensiivinen, mutta se vahvisti käsitystäni siitä, miten olen näiden kuuden vuoden aikana kehittynyt puhujana, asioiden visioijana ja debatoijana. Näistä positiivisista sivutuloksista havahtuneena olikin antoisaa mennä liittokokoukseen, vaikka olin jo syksyn alussa tietoinen, etteivät mahdollisuuteni itse puheenjohtajan tehtävään olleet kummoiset. Tavoitehan toki oli vain Pajulan sparraus, ettei hän päädy tehtävään kylmiltään. Tahdonvoimani lisääntyi alkusyksystä, koska useat vanhat toimijat ja istuvat johtotason henkilöt näkivät mukaantuloni tarpeellisena. Joka tapauksessa kiitän edelleen minua puheenjohtajavaaleissa äänestäneitä ja tukeneita. Lisäksi toivotin vilpittömästi hyvää alkua Pajulalle puheenjohtajan tehtävässä ja niin toivotan myös tässä kirjoituksessa. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Asioiden pitää riidellä eikä ihmisten. Samaa asiaa olen toistanut ja toistan edelleen tästäkin eteenpäin, vaikka jatkan eri seurassa politiikan tekoa. Sanoisin tähän loppuun Kokoomusnuorille seuraavaa: uskaltakaa lähteä ehdolle, järjestö kehittyy vain julkisella keskustelulla ja pitäkää mielessä äsken sanomani: älkää menkö henkilöön, vaan asiaan. Näillä ohjeilla kommenteilla kiitän näistä kuudesta vuodesta. Pidän teitä kasvattiseuranani ja olen nyt siirtymässä mestiksestä liigaan. Kuuden vuoden saldo onkin seuraavanlainen: Piirihallitustason jäsen 5+ vuotta Työryhmän puheenjohtaja liittotasolla Puheenjohtajaehdokas Kokoomusnuorissa 2019 Kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen Yli 100 lehdissä julkaistua mielipidekirjoitusta viimeisen 6v aikana Yli 20 puolue- tai liittokokousaloitetta Kokoomuksessa ja Kokoomusnuorissa Maanpuolustuksen asialla -adressi asedirektiivistä. 3,5vko saldo: 3500 nimeä, jotka toimitin sisäministeriöön Verkostoituminen kymmenien poliitikkojen ja virkamiesten kanssa Muutoksen tuulet – miksi siirryin Perussuomalaisiin Kevät 2020 oli minulle elämäni raskainta aikaa monessa suhteessa. Minulla oli ihmissuhdepuolella ongelmia, olin kevyesti stressaantunut opiskelustani Yhdysvaltojen Kansasissa ja lisäksi pohdin omaa poliittista jatkoani. Tässä vaiheessa kevättä koin myös poliittisen burn outin, eli käytännössä poistin ihmisiä sosiaalisen median seurannasta. Tuon tämän seikan ilmi, koska näin jälkikäteen ajateltuna siinä ei ollut mitään järkeä, vaan silloinen toiminta oli vahvasti pohjalla käyneen miehen tyhmä ratkaisu, jota ei olisi saanut sotkea sen hetkisen olotilan kanssa. Siispä, pyydän anteeksi kaikilta, jotka ovat ihmetelleet, miksi minusta ei ole kuulunut tai minua ei ole saanut kiinni sosiaalisen median välityksellä. Henkisesti raskaan kevään lisäksi mietin seuraavaa faktaa: Vaaleihin oli keväällä jo alle vuosi. Minun piti ensinnäkin vastata itselleni kysymykseen: ”miksi (haluat jatkaa politiikassa)?” Tätä kysymystä olen pohtinut jo aikaisempina vuosina hypoteettisesti. Todellinen pohdiskelu Perussuomalaisiin siirtymisestä ajoittui kuitenkin vasta toukokuulle 2020, koska vastasin tuohon äsken esittämääni ensimmäiseen kysymykseen: ”Koska haluan tehdä asioita isänmaani puolesta”. Kysyin itseltäni jatkokysymyksenä: ”Mikä on se väylä, jota pitkin toteutat antamaasi vastausta edelliseen?”. Tähän oli helppo, mutta harmillista vastata seuraavalla tavalla: ”Vaikea kuvitella, että Kokoomuksessa.” Harmillinen vastaus, jonka pohdinta sai minut hätkähtämään ja miettimään omaa jatkoani. Kävin elämäni kovimman jaakopinpainin toukokuussa 2020, mutta itseni tuntien, kävin läpi jokaisen näkökulman, pyysin näkemyksiä muilta ystäviltäni ja mietin asiaa ihan vaalien näkökulmasta: mikäli haluan jatkaa politiikassa vähintään paikallistasolla, niin minun täytyy siirtyä Perussuomalaisiin, koska puolue edustaa pientä ihmistä paremmin paikallistasolla. Nostaisin ideologiset syyt kuitenkin kärkeen. Minulle on ollut vaikea pala katsoa tietynlaista hyvesignalointia ja lyhyen pikavoittojen politiikkaa tietyissä asiakysymyksissä. Viittaan erityisesti maanpuolustuksessa tapahtuviin muutoksiin ja EU-tasolla Kokoomuksen ponnettomuuteen elpymisrahaston kritisoinnissa. Kokoomusaikana maahanmuutto ei ollut minulle pääteema, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kävi päivä päivältä selkeämmäksi, miten maahanmuuttokysymys kuuluu tähän lokeroon ja Kokoomus ei ole osannut valita, onko se tässä asiassa sisäisen turvallisuuden (realismi) vai naivin auttamisenhalun (idealismi) kannalla. Hyvänä esimerkkinä toimii Turkin hybridivaikuttaminen tammikuussa 2020 Kreikan rajalla: Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän PJ Kai Mykkänen olivat sitä mieltä, että Kreikan olisi pitänyt järjestää rajalle jonkinlainen tilapäinen vastaanottokeskus – kenelläkään ei käynyt mielessä, että tällainen ehdotus johtaisi todellisuudessa pysyvään siirtolaistulvaan rajaseudulla? Minun on puoliksi kreikkalaisena helppo ymmärtää, miksi tällaiset lausunnot ovat idealismissaan täysin älyttömiä ja naiveja. Tämä tapaus olkoot esimerkkinä yhdestä niistä syistä, mitkä saivat pohtimaan siirtoa Perussuomalaisiin, jossa realismi on naivismin tilalla. Summa sum marum, ideologiset painotukset vaikuttivat päätökseeni harkita siirtoa Perussuomalaisiin. 30.3.2020 Clinton Lake, Lawrence Kansas, Yhdysvallat. CC Manolis Huuki Lopuksi Tämä siirto oli lopulta helppo, sillä minut otettiin iloisesti vastaan. Olin alkukesästä yhteydessä puoluesihteeri Simo Grönroosiin ja varapuheenjohtaja Riikka Purraan ja aiheena oli tietysti siirtyminen Perussuomalaisiin. Kesäkuun 5. tapasin puoluesihteeri Grönroosin puoluetoimistolla, hän esitti minulle hyviä kysymyksiä ja annoin hänelle niihin vastauksia. Näiden jälkeen tietysti olin nöyränä, mutta kasvoilleni levisi hymy Grönroosin todettua ”eiköhän tässä ole riittävät edellytykset hyväksyä sinut (Perussuomalaisten) jäseneksi”. Kesäkuu oli muutenkin todella antoisaa aikaa. Valitsimme kaupungillemme uuden kaupunginjohtajan. Terttu Korte palveli kaupunkiamme 14 vuotta ja saimme hyvien hakijoiden joukosta valittua itsellemme mieluisan jatkajan. 15.6.2020 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa olin vielä kokoomuslainen. Seuraavana päivänä olin Perussuomalainen. Tällä polulla olen nyt jatkanut kahden kuukauden ajan ja henki on todella korkealla. Kuntavaalit lähestyvät, ehdokkuusasia on minun osaltani selvä ja olen edelleen tekemässä asioita isänmaani hyväksi. Siksi onkin antoisaa jatkaa tästä eteenpäin. ”Rohkea askel vie eteenpäin, epäröinti taaksepäin” Kaikista myrskyistä, vastoinkäymisistä ja hienoista kokemuksista näiden kuuden vuoden aikana olen oppinut arvostamaan niitä ihmisiä, jotka ovat halunneet minulle hyvää ja olemme saaneet yhdessä tehdä asioita Suomen eteen. Edelliset kuusi vuotta ovat nyt takana ja varmasti uudet, yhtä antoisat vuodet edessä. Ympyrä niin sanotusti sulkeutuu, koska sanoin jo kesällä 2014 Aleksille tekemästäni puoluevalinnasta seuraavasti ”aina voi vaihtaa (mikäli tulee toisiin aatoksiin tai kortti on katsottu)”. Nyt tämä kortti on käyty läpi. Pääasiassa hyvien muistojen ja oppien kera. Nyt on Perussuomalaisen kortin aika. Siispä, tässä kiitän niitä ihmisiä, jotka ovat jääneet minulle mieleen Kokoomuksesta ja Kokoomusnuorista: Kiitos… …Marjutille tuesta minun rinnallani politiikan maailmassa …Mikaelille hyvistä keskusteluista ja henkisestä tuesta pitkin vuotta …Charlotalle henkisestä tuesta siviilielämän asioissa ja ystävyydestä …Susannalle henkisestä tuesta ja hyvistä keskusteluista …Janne H:lle tsemppaamisesta ja mahdollisuudestani auttaa ampuma-asekysymyksissä …Seidalle hyvistä kirjoituksista maahanmuuton ja kulttuurien tuntemuksen parissa …Atelle isänmaan miehenä toimimisesta ja Helsingin asioihin vaikuttamisesta …Arville majoituksesta, hyvistä keskusteluista ja haastamisesta eri asioissa …Villelle hyvästä pohdinnasta ja yhteisestä kiinnostuksesta ulkopolitiikkaa kohtaan …Georgille nuoren näkökulmasta tämän päivän kysymyksiin …Elisalle viestinnällisestä avusta vaalien aikana …Seralle parhaimmasta wokista, mitä olen ikinä syönyt ja 2. parhaimmasta tapahtumasta …Petrille hyvistä keskusteluista arvojen ja uskonnon parissa …Konstantinille tsemppauksesta ja ainaisesta positiivisuudesta …Pirjolle ja Irmelille kaikesta avusta paikallispolitiikassa …Aleksille rationaalisesta keskustelusta politiikan asiakysymyksistä jo v. 2014 alkaen …Hermannille pohjalaisesta suoruudesta ja tekemisen menosta paikallistasolla …Tibroulle henkisestä tuesta ja pallon potkimisesta samaan suuntaan ulkopolitiikan. asioissa …Rikulle periaatteellisuudesta asioissa ja keskusteluista syysiltoina …Ville O:lle kaverina olemista – elämä on myös muutakin kuin politiikkaa …Pekalle hyvistä hetkistä ulkopolitiikan parissa ja verkostoitumisesta. Tarton rauhan rajat! …Jufolle teknisestä osaamisesta näiden vuosien aikana ja hyvästä seurasta …Lapin kolmelle herrasmiehelle tuesta viime syksynä (SJ, HM, LP) – arvostan teitä! …Riikalle kaikesta yhteistyöstä Pohjanmaalla …Ilkka K:ta kaikesta tuesta ja innostuksesta ”Mä toivon, että sä jatkat politiikassa, koska sä keskityt olennaiseen.” …sekä lopuksi omaa äitiäni, siskoani ja edesmennyttä isääni, joiden tuella en olisi se Manolis, joka nyt tallustelee tällä planeetalla. <3 Hyvää syksyä 2020 toivottaa, Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti Kaupunginvaltuutettu (Ps.), Kannus... Lue lisääOn aika valita johtaja KannukselleManolis Huuki11/06/2020Kannuksen kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan jo 14 vuotta palvelleen Terttu Kortteen tilalle 15.6.2020 järjestettävässä valtuuston varsinaisessa kokouksessa. Kaupunginhallitus on kevään aikana karsinut alkuperäisistä hakijoista pätevimmät jatkoon ja valtuusto sai mahdollisuuden haastatella 1.6.2020 näitä kolmea finaaliin päätynyttä ehdokasta. Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen esitystä, eli Kannuksen seuraavaksi kaupunginjohtajaksi valittaisiin Filosofian Tohtori Jussi Niinistö. Niinistö on tehnyt pitkän uran tutkijana Maanpuolustukorkeakoululla ja hänen historiantuntemuksensa on hyödyllistä tulevassa työssä, koska historioitsijoilla on tapana pohtia asioiden laajempia syy-seuraussuhteita. Tällainen taito on hyvä Kannuksen elinvoimaisuuden kehittämisessä. Lisäksi Niinistö on tunnettu valtakunnantasolla hänen aikaisempien luottamustoimien puolesta sotien jälkeisen ajan peräti tärkeimpänä puolustusministerinä. Puolustusministeriö on kooltaan laaja ministeriö, sillä sen alaisuudessa työskentelee 13 000 virkamiestä, joista 8200 on ammattisotilaita – hänellä on siis laaja kokemus suurten organisaatioiden johtamisessa, ja joissa tehdään jatkuvasti suuria projekteja tai uudistuksia. Puolustusministeriö arvioitiin riippumattomassa selvityksessä edellisen vaalikauden lopussa parhaiten hoidetuksi ja voivaksi ministeriöksi. Haastattelussa Niinistö osoitti kiinnostusta Kannuksen asioihin mm. kertomalla, miten hän oli kiertänyt päivällä Kannuksen taajama-alueella ennen varsinaista haastattelua tutustumassa paikkakuntaan ja oli hän myös ottanut asioista selvää ennen varsinaista haastattelupäivää. Niinistön sanojen mukaan hän kävi katsastamassa yritystoimintaa, Kitinvaparia ja kirkonmaan sankarihautojen rivistöjä. Niinistö osoitti sitoutuneisuuttaan kommentoimalla omia lähtökohtiaan: hän muuttaa Kannukseen asumaan, ”koska on lähtökohta, että kaupunginjohtaja asuu johtamassaan kunnassa”. Lisäksi hän sanoi luopuvansa politiikasta lopullisesti ja hän näki kaupunginjohtajan roolin ”kolmantena urana” elämässään. Saisimme siis sitoutumishaluisen, osaavan ja innokkan hakijan kaupunginjohtajaksemme. Lopuksi totean, että Niinistö on todella helposti lähestyttävä henkilö oli sitten kyse kunta- tai arkipäivän asioista. Hänen jämyn luonteensa lisäksi hän erinomainen kuuntelija. Edellisellä vaalikaudella soitin hänelle EU:n asedirektiiviin liittyvissä asioissa ja kiireiseltä ministeriltä aikaa löytyi aikaa puhua asiasta huolestuneen kansalaisen kanssa. Minun on helppo kuvitella hänet kävelemässä keskustassa ja rupattelemassa kansalaisten kanssa Kannuksen kehittämisestä. Samanlaista asennetta kohdata kuntalaisia on ollut viimeksi 1980-luvun lopulla Eero Kiisken johtamassa Kannuksessa – silloin Kannus myös kasvoi ja kukoisti. Mainitsemistani syistä valintani on Jussi Niinistö. Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti Kaupunginvaltuutettu (Kok.)... Lue lisääKokemuksia Atlantin takaa – reservin luutnanttina Yhdysvaltain maavoimien reserviupseerikurssillaManolis Huuki05/06/2020Olin keväällä 2020 opiskelijavaihdossa Kansasin yliopistossa Lawrencen kaupungissa, mikä puolestaan sijaitsee Yhdysvaltain keskilännessä, Kansasin osavaltiossa. Opiskelin pääasiassa valtiotieteellisessä tiedekunnassa valtio-oppia ja kansainvälisiä suhteita, mutta hain myös opiskeluoikeutta sotatieteelliseen tiedekuntaan voidakseni suorittaa joitain minua kiinnostaneita kursseja. Tässä kirjoituksessa kerron yleisiä havaintojani ja kokemuksiani maavoimien reserviupseerikurssilta. Lisäksi kerron lyhyesti Yhdysvaltain asevoimien värväysjärjestelmästä miehistöön ja upseeristoon. Historiallista taustaa Yhdysvaltojen asevoimat koostuvat useasta puolustushaarasta. Yleisimmin mainittuja ovat maavoimat, ilmavoimat, merijalkaväki, laivasto ja erikseen kansallis- ja ilmakansalliskaartit. Yhdysvalloissa ei ole ollut käytössä yleistä asevelvollisuutta sitten 1970-luvun, jolloin järjestelmä lakkautettiin. Nykyisin asevoimien kaikki jäsenet alokkaasta kenraaliin saavat palkkansa Yhdysvaltain liittovaltiolta ja niin miehistö kuin upseeristo ovat määräaikaisissa palvelussuhteissa. Miehistötasolle värväytyessä houkuttimet ovat laajat: ilmainen terveydenhoito, palkka ja muut uramahdollisuudet houkuttelevat nuorisoa palvelukseen. Miehistötasolla jokaisella on mahdollisuus edetä sotilasmestariksi asti. Yhdysvalloissa ei ole suomalaisessa mielessä erillistä aliupseerikoulua, vaan ylennykset aliupseeristossa perustuvat palveluksessa vietettyihin vuosiin ja sitoutumiseen jatkaa palvelusta. Sotahistorian oppitunti alkamassa Erilaisia väyliä upseeristoon Yhdysvaltojen asevoimien upseeristo koulutetaan myös suomalaisesta järjestelmästä poikkeavalla tavalla. Yhdysvalloissa tie upseeriksi toteutuu mm. kadettikoulun, reserviupseerikurssin ja kenttäylennyksen avulla. Yhdysvalloissa on Suomen kadettikouluun verrattavia kouluja jokaisella puolustushaaralla: Maavoimien kadettikoulu West Pointissa, laivaston ja merijalkaväen kadettikoulu Annapoliksessa, Ilmavoimien kadettikoulu Colorado Springissä. Kadettikoulujen lisäksi siviiliyliopistossa opiskelevat voivat hakeutua erilliselle ROTC-kurssille, mikä vastaa Suomen reserviupseerikoulua: opiskelija suorittaa yliopistossa oman yliopistotutkintonsa ja siinä ohessa osallistuu oman puolustushaaransa kursseille. Valmistuttuaan esimerkiksi oikeustieteiden kandidaatiksi, opiskelija on sitoutunut työskentelemään upseerin virassa minimiajan, jonka jälkeen uraa voi jatkaa tai siirtyä erota vakinaisesta palveluksesta. Jo yliopistosta valmistuneet voivat hakeutua erilliselle OCS -kurssille (Officer Candidate School, upseerikokelaskoulu), jonka suorittaneet nimitetään upseerin virkaan (comission). Näiden lisäksi on olemassa tapauskohtaisia väyliä kuten taistelussa osoitetut kyvyt, jotka johtavat kenttäylennykseen (Battlefield comission) miehistönarvosta vänrikiksi. Näitä henkilöitä kutsutaan asevoimissa ”mustangeiksi” ja he voivat myös edetä asevoimissa aina kenraalikuntaan asti. Omat kokemukseni Kansasin yliopiston reserviupseerikurssilla (Army ROTC) Oman opiskeluvaihtoni alussa päätin hakeutua myös reserviupseerikurssin sotatieteiden kursseille. Opetus järjestettiin sotatieteellisessä tiedekunnassa, mikä koulutti upseereita kaikkiin puolustushaaroihin. Osallistuin maavoimien opetukseen yliopiston maskotin mukaan nimetyssä ”Jayhawk” -pataljoonassa. Halusin erityisesti osallistua sotahistorian tunneille, mutta katsoin hieman myös muita tarjolla olleita kursseja. Esittelin itseni apulaisprofessorina toimineelle ja poikkeusluvista vastanneelle Majuri Zhangille. Kerroin olevani suomalainen reservin luutnantti jalkaväenlinjan taustalla ja alemmalla korkeakoulututkinnolla. Zhangille nämä olivat riittäviä perusteita ja sain luvan osallistua minua kiinnostaneille kursseille. Valitsin lopulta Army 450 -kurssin maavoimien reserviupseerikurssilla. Luokkaopetus oli järjestetty iltaisin kello 1700 ja itse opetuksen vetivät vakinaisen armeijan palveluksessa toimineet aliupseerit. Ylivääpeli Richards ja vääpeli Wolford pitivät oppituntien tunnelman katossa kansanomaisella tyylillään ja innostivat kadetteja opinnoissa. Minulle jäi erityisesti mieleen ensimmäisen oppitunti, koska Richards oli saanut Majuri Zhangilta tietoonsa taustani ja hän tietysti kysyi luokan sotilasarvoltaan vanhimmalta ”onko ok, jos kiroilen opetuksen aikana?” Hieman Hymähdin kysymykselle ja totesin, ettei asia haittaa minua, sillä ”kyllä meillä Suomessakin aliupseerit osaavat veistellä kielellisin keinoin”. Kurssi käsitteli pääasiassa Yhdysvaltain sotahistoriaa ja kurssin sisältöön kuului taisteluanalyysin tekeminen Afganistanin sodan taistelusta. Tämä analyysi olisi perustunut Fort Leawenworthin sotilastukikohdan vierailun yhteydessä tehtävään esitykseen, jonka pitäjänä olisi ollut tuossa taistelussa komppanian päällikkönä toiminut kapteeni, nykyisin everstiluutnatti. Koronakevään takia huhtikuulle suunniteltu vierailu peruttiin ja kurssi suoritettiin verkko-opiskelupohjaisesti Zoom -etäopetustyökalua käyttäen. Vaikka kurssin kaava muuttui, niin koen oppineeni paljon ja erityisesti nyt minulla on selkeä käsitys Yhdysvaltojen asevoimien (ja maavoimien) organisaatiosta. Luokkaopetus oli mielekästä. Ensisijainen kadeteille asetettu tavoite oli nimenomaisesti historiallisen tiedon oppiminen Yhdysvaltain maavoimista ja asevoimista yleisesti. Toissijaisena tehtävänä tämä kurssi antoi opiskelijoille kyvyn laatia powerpoint -esityksiä luokalle esitettäväksi. Nämä kadetit ylennetään valmistumisen jälkeen vänrikeiksi, joten heidän tulee osata myös esiintyä omien alaistensa edessä. Koin nämä tunnit mielekkäiksi ja erityisesti annan erityistä arvoa nuorille kadeteille – Yhdysvalloissa nuoret valmistuvat lukiosta 18-vuotiaina ja he ovat siis 22-vuotiaita valmistuessaan 4-vuotisesta yliopistosta. Vääpeli Wolford esittelemässä jalkaväenaseiden kehitystä Yhdysvaltain asevoimissa Pohdintoja Näin ulkopuolisen silmissä Yhdysvaltain upseerijärjestelmä tuntui toimivalta. Nuoret olivat motivoituneita ja innokkaita oppimaan uutta. Annoin oman panokseni luokkaopetukseen kertomalla suomalaisista taisteluista ja vertaamalla suomalaista järjestelmää yhdysvaltalaiseen järjestelmään. Voin suositella kokemusteni perusteella amerikkalaisten yliopistojen reserviupseerikurssien kursseja niille nuorille, jotka harkitsevat vaihto-opiskelua Yhdysvalloissa. Erityisesti olen kiitollinen kurssin yhteishengestä ja kadettien innosta palvella maataan. Kiitin viimeisen zoom-oppitunnin päätteeksi aliupseereita kurssin opetuksesta. Lisäksi totesin kadeteille, miten Yhdysvaltojen läsnäolo maailmalla on tärkeää myös Suomen kaltaisille pienille maille ja toivotin onnea tuleville opiskeluvuosille Kansasin yliopistossa sekä antoisaa palvelusta heidän isänmaansa palveluksessa. Kaikkien näiden kokemusten perusteella pidän Yhdysvaltoja edelleen ja jatkossakin vapaan maailman majakkana, ja jonka asevoimien ansiosta myös meillä on Euroopan mantereella turvallisempaa elää. Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti Reservin luutnantti, Kannus... Lue lisääKiihottamispykälä tarvitsee uudistamista – kaikkea sanottua ei voi pitää rikollisenaManolis Huuki04/12/2019Syksy 2019 on ollut sananvapauden näkökulmasta poikkeuksellisen kummallista aikaa. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on esitutkinnassa 15 vuotta vanhojen kirjoitustensa takia. Lisäksi perussuomalaisten kansanedustajat Juha Mäenpää ja Sebastian Tynkkynen ovat saman kohtalon edessä.Näiden tapausten jälkeen julkisuudessa on herännyt vakavaa keskustelua rikoslain 11 luvun kymmenennen pykälän järkiperäisyydestä lainsäädännössämme. Erityisesti Räsäsen tapaus on kuohuttanut, koska hänen tekstinsä oli julkaistu vuoden 2004 Luther -säätiön lehdessä. Poliisi oli tullut siihen tulokseen, ettei esitutkintakynnys ylity, mutta valtakunnansyyttäjän mielestä se ylittyi. Täten Räsäsen kirjoituksesta aloitettiin joka tapauksessa tutkinta.Monella suomalaisella on mennyt syystäkin kuppi nurin: miten voi olla mahdollista, että lähes 20 vuotta vanhoista kirjoituksista aloitetaan tutkinta? Suomalaiseen ja yleensäkin länsimaalaiseen oikeuskäytäntöön ei kuulu lainsäädännön taannehtivuus. Kiihottamispykälä on tullut Suomen lainsäädäntöön vasta keväällä 2011, joten Räsäsen tutkinta herättää kysymyksiä taannehtivuudesta. Sananvapauteen kuuluu oikeus sanoa myös ikäviä asioita tai esittää asiat eri tavalla kuin joku muu ne mieltäisi. Lähtökohta pitää olla mahdollisimman laaja oikeus sanoa, mitä on mieltä jostain asiasta. Siksi me laadimme yhdessä Petri Rajalan, Seida Sohrabin, Mikael Hedmanin ja Ville-Joonas Engmanin kanssa kansalaisaloitteen, joka vaatii lainsäädännöllistä muutosta rikoslain luvun 11 kymmenenteen pykälään.Maailmaan mahtuu ilkeää puhetta ja varmasti kansalaiset osaavat erottaa moraalisesti arvelluttavan puheen sellaisen kuullessaan tai lukiessaan. Ei ole kuitenkaan valtion tehtävä puuttua yksilöiden sananvalintoihin. Uhkaukset ovatkin sitten asia erikseen, mutta niitä varten on olemassa oma lainsäädäntönsä.Loput perustelut löydätte kansalaisaloitteestamme (klikkaamalla pääset kansalaisaloitteeseen), miksi vaadimme muutosta nykylainsäädäntöön.Palautetaan sananvapaus suomalaisen yhteisön keskiöön – keskitytään ikävien puheiden sijaan uhkauksiin ja tekoihin.Kannuksessa 4.12.2019Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaattiPetri Rajala, Kauppatieteiden MaisteriSeida Sohrabi, Valtiotieteiden maisteriMikael Hedman, Teologian yo.Ville-Joonas Engman, Opiskelija... Lue lisääRock Chalk, Jayhawk, KU! – Tie kohti vaihto-opiskelua YhdysvalloissaManolis Huuki28/11/2019Rock Chalk, Jayhawk, KU!Vuosi sitten tein päätöksen hakeutua Yhdysvaltoihin vaihto-opiskelijaksi. Minut on valittu kevätlukukauden kestävään vaihto-ohjelmaan Kansasin yliopistoon!Suuntaan 7.1.2020 alkaen Kansasin osavaltiossa sijaitsevaan Lawrencen yliopistokaupunkiin. Eniten olen tyytyväinen siihen, miten pääsin ensisijaiseen hakukohteeseeni yhdeksästä. Yliopisto on tunnettu mm. Debattijoukkueestaan (valtakunnan tason mestari 2018), useista nobelisteistaan (mm. Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos) ja eritoten Jayhawkers -urheilujoukkueestaan (jonka kannustushuuto oli presidentti Theodore Rooseveltin mielestä kaikkein paras kannustushuuto).Suoritan opintoja KU:n valtio-opin laitoksella, koska ne hyödyttävät tavoittelemaani työuraa ja lisäävät sivistystä kansainvälisistä suhteista Yhdysvaltain näkökulmasta katsottuna.Teen vaihto-opiskeluaikana lisää videoblogeja Youtube-kanavalleni, jonka kautta kerron kuulumisia Yhdysvalloista!Kuvassa yliopiston päärakennus Strong Hall ja Jayhawker -maskotti.... Lue lisääYrittäjälinja Kannuksen lukioon?Manolis Huuki22/10/2019Valtuustoaloite: Kannuksen lukioon yrittäjälinja Esitys: Kannuksen lukio on vahva keskipohjalainen toiseen asteen oppilaitos. Suomi tarvitsee korkeakoulutettua väestöä tulevaisuudessa, joten toiseen asteen (ammattioppilaitos/lukio) merkitys kasvaa. Yrittäjyys on vahvan ja elävän kunnan tärkein tukipilari. Perusteet: Lukiomme vahvuuksiin kuuluvat erittäin laadukas yleislinja ja 2010-luvulla alkanut eläinlääketieteeseen painottava linja, jossa opiskelija valitsee kurssikokonaisuuksiinsa erityisesti luonnontieteen oppiaineita. Yrittäjälinjassa painotus olisi puolestaan yhteiskuntatieteissä. Opetushallituksen laatima uusi opetussuunnitelma (OPS) astuu voimaan syksyllä 2021 ja käsittää yrittäjyyden yhtenä sen osana. Kannuksen elinvoimaisuuden ja lukiomme säilymisen nimissä olisi siis suotavaa edistää sellaisia opiskelumahdollisuuksia, jotka tuovat Kannukseen lisää opiskelijoita. Tällöin tulisimme myös tunnetuksi yrittäjäkeskeisenä keskipohjalaiskuntana. Edellä mainittujen perustelujen pohjalta esitän Kannuksen kaupunginhallitukselle, sivistyspalveluiden lautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle uuden yrittäjälinjan perustamista Kannuksen lukioon. Kannuksessa ____/____/20____ Manolis Huuki, Valtiotieteiden Kandidaatti... Lue lisääHyvää tyttöjen päivää – mietteitä tyttöjen ja nuorten naisten haasteistaManolis Huuki11/10/2019Omassa elämässäni havahduin ensimmäistä kertaa naisten epäasialliseen kohteluun oltuani kadettikurssilla. Tuolloin eräästä kadettisisarestani levitettiin mitä absurdeimpia väittämiä pitkin ensimmäistä opiskeluvuotta. Aluksi nämä väittämät vaikuttivat niin uskomattoman epätodenmukaisilta, etten niihin uskonut ja viimeistään keväällä tajusin ne toisen miespuolisen kurssilaisen tavaksi mustamaalata ketä tahansa sukupuoleen katsomatta. Keskeytettyäni omat opintoni vuosia sitten kesäkuun alussa, kävin vielä kurssinjohtajan luona kertomassa tästä epäasiallisesta, kurssikaverini arvoa loukkaavasta puheesta. Koin toimineeni oikein, koska kenenkään ei pidä sietää valheiden levitystä missään muodossa. Tämä tapaus on siitä lähtien toiminut muistutuksena, miten jonkun ulkopuolisen on puolustettava oikeudenmukaisuutta. Olen kuitenkin kokenut pahimmat järkytykset naisten kohtelusta viimeisten vuosien aikana. Minunkin ystävä-, kaveri-, ja tuttavapiireissä on tapahtunut räikeitä naisiin kohdistuvia tekoja. Lievimmillään kyse on ollut toisen osaamisen tai tavoittelun kyseenalaistamisesta, jolloin toinen osapuoli on luopunut päämääränsä tavoittelusta painostuksen takia. Minusta jokaisella pitää olla mahdollisuus edistää omia tavoitteitaan vapaana painostuksesta ja pahasta puheesta. Siksi näiltä osin meillä on myös Suomessakin parannettavaa niin työ- kuin järjestöpuolella. Pahimmat kylmät väreet olen kuitenkin saanut niinä hetkinä, jolloin minulle on puhunut raiskauksen uhri. Yhden tällaisen tapauksen uhrin kertomus sai minut kaikessa karmeudessaan miettimään illan pimeinä hetkinä, mikä helvetti joitain ihmisiä vaivaa? Miten rikokseen syyllistyneet nukkuvat yönsä yli kohdeltuaan toista niin törkeällä tavalla kuin väkivaltaisesti aiheuttamalla uhreille fyysistä pahaa ja rikkomalla heidät henkisesti törkeillä teoillaan? Tuona iltana itkin itseni uneen myötäelämisen tunne mielessäni. Nämä kertomukset ovat Suomesta. Vastaavanlaisia kertomuksia on varmasti myös ulkomailla – ne alkavat lapsuudessa, eli tyttönä ja pahimmassa tapauksessa jatkuvat nuoren naisen iässä. Erityisesti kehitysmaissa ongelmat liittynevät pitkälti tyttöjen mahdollisuuteen päästä kouluun tai vapaasti päättää, millaista tulevaisuutta tavoitella. Näiden haasteiden edessä luotan vahvasti siihen, että tyttöjen ja nuorten naisten asema paranee tulevaisuudessa – suunta on ollut pääasiassa positiivinen. Kaikilla näillä ikävillä kertomuksilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Ne havahduttavat meidät todellisuuteen. Ikäviin tapauksiin täytyy puuttua ja yleensäkin parantaa sukupuolten välistä molemminpuolista kunnioitusta välttääksemme tällaiset tapaukset jatkossakin. Vaikken tunnustaudu feministiksi, niin koen itseni oikeudenmukaisuutta tavoittelevaksi henkilöksi. Jokaista tuleekin kohdella sukupuolesta riippumatta tasaveroisesti ja vieläpä ilman pelkoa tulla kaltoin kohdelluksi. Maailma muuttuu pienin askelin niin maailmalla kuin Suomessa. Siksi toivotankin kaikille nuorille tytöille ja myös naisille hyvää tyttöjen päivää! Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti... Lue lisääPUHE PUTIN-MIELENILMAUKSESSA 21.8.2019Manolis Huuki21/08/2019Arvoisa puheenjohtaja, hyvät Kokoomusnuoret, 28 vuotta sitten olin nelikuukautinen poikalapsi ja äitini armoilla. Henkilökohtainen tulevaisuuteni oli edessäpäin ja Euroopan jakautumisen ajat puolestaan lähestymässä loppuaan The Scorpionsien “muutoksen tuulten” tahtiin. Neuvostoliitto oli myös kohtaamassa kuoliniskunsa ja kaikkien meidän onneksemme punalippu laskettiin Kremlin lipputangosta jouluna 1991. Toinen Eurooppaa 1900-luvulla riivanneista totalitaristisista järjestemistä kuoli pois, eikä kukaan jäänyt sitä kaipaamaan. Meidän tulee muistaa historiamme, ettemme ole tuomittuja toistamaan sitä. Euroopan manner jaettiin toisen maailmansodan voittajavaltioiden kesken. Vaikka natsi-Saksa saatiin polvilleen, Eurooppaan jäi yksi totalitaristinen järjestelmä – Neuvostoliitto. Kommunistinen, ihmisiä vainonnut ja ihmisten luontaista vapautta rajoittanut järjestelmä selvisi toisen maailmansodan liekeistä liittouduttuaan länsiliittoutuneiden kanssa vielä suuremman uhan tuhoamiseksi.Neuvostoliito selvisi pystyssä lähes viisikymmentä vuotta, mutta kaikkien meidän onneksemme se romahti omaan mahdottomuuteensa. Suunnitelmatalous ei ole koskaan toiminut eikä tule toimimaan. Kaiken kurjistumisen keskellä Neuvostoliiton suurista kansoista venäläiset saivat oman osansa totalitaristisen järjestelmän kurjuudesta: useita miljoonia vainossa kuolleita – kommunismin nimissä.Vuonna 1991 Venäjä pääsi maistamaan demokratian siemeniä. Venäjän demokratia ei ole kuitenkaan toiminut. Maa on ajautunut koko 2000-luvun kohti “ohjatun demokratian tietä” – vaalit järjestetään, mutta lopputulos on jo etukäteen selvillä. Kansalaisten keskuudesta välkehtivä vähäosaisuus on osoittanut järjestelmän toimimattomuuden – kansa tulee siis kadulle vaatimaan oikeuksiaan. Äiti Venäjä ei voi enää jatkaa tällä tiellä. Venäjä tarvitsee aitoa demokratiaa toimiakseen ja voidakseen taata kansalaistensa oikeudet. Tällöin Venäjän on mahdollista tulla osaksi eurooppalaista kulttuuripiiriä, mihin Venäjän kansa on aina haikaillut kuuluvansa. Lännessä Venäjän demokratiakehityksen pysähtyminen huomattiin jo 2000-luvun alussa. Suomessa Venäjän kielteisestä demokratiakehityksestä puhuneelle Heidi Hautalalle naurettiin. Puolustusministeri Jyri Häkämies puolestaan totesi syksyllä 2007 Suomen “kolmeksi pääasialliseksi turvallisuushaasteeksi Venäjän, Venäjän ja Venäjän”. Myös hänelle naurettiin. Sittemmin Georgian kriisi vuonna 2008 ja viime vuosien Ukrainan sota ovat vetäneet naamat vakaviksi niin lännessä kuin Suomessa. Aseet on onneksi pidetty rasvattuina. Maamme seuraa Venäjän tapahtumia realistisesti, ensimmäinen käsi kätellen, toinen ase kädessä – varmuuden vuoksi. Realismi on kävellyt Suomen ulkopolitiikan keskuuteen – onneksi. Me Kokoomusnuoret olemme nauttineet koko olemassaolomme ajan vapaasta, itsenäisestä isänmaasta, joka on turvannut jokaisen yksilön oikeudet elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Toivomme Venäjän kansalle parempaa tulevaisuutta. Toivomme Venäjän valtionjohdolta ja poliittiselta järjestelmältä muutosta, mikä toteuttaa aitoa demokratiaa. Kansalaisten oikeus valita johtajansa ja äänestää säännöllisin väliajoin vaaleissa ovat demokratian tunnusmerkkejä ja nämä oikeudet on turvattava jatkossakin. Näiden jykevien lauseiden jälkeen toivotamme Venäjän federaation presidentille, Vladimir Putinille antoisaa vierailua itsenäisessä Suomessa. Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti ... Lue lisääOn aika mennä eteenpäin – tavoittelen Kokoomusnuorten puheenjohtajuuttaManolis Huuki15/08/2019Hyvät blogini seuraajat,Olen tällä päivämäärällä päättänyt hakea Kokoomusnuorten puheenjohtajuutta.... Lue lisääHunnuttaminen ei edusta eurooppalaisia arvojaManolis Huuki08/08/2019Viime perjantain Yleisradion jälkiviisaissa käytiin keskustelua burkan käytöstä Suomessa ja yleisesti Euroopassa. Musliminaisten kasvojen peittämistä puolusti erityisesti Maryam Abdulkarim vedoten eurooppalaisiin arvoihin pukeutua miten ja millä tahansa tavalla. Olemme vahvasti tästä eri mieltä, koska myös niin kutsutut ”eurooppalaiset arvot” rajaavat ja poissulkevat sellaisia arvoja, jotka ovat vapauden ja demokratian kanssa ristiriitaisia. Ehkä Abdulkarim ei ole huomannut eurooppalaisten arvojen pohjautuvan Euroopan juutalaiskristilliseen arvopohjaan, minkä merkityssisältö puolestaan laajeni valistuksen seurauksena ja on aina näihin päiviin asti taannut vahvat yksilönvapaudet jokaiselle Euroopassa asuvalle henkilölle. Oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun ovat eurooppalaisen kulttuuripiirin keskeisiä periaatteita. Burkan ja kasvoja peittävien huntujen käyttö eivät kuitenkaan edusta eurooppalaisuutta sen perinteisessä merkityksessä. Islamilaisessa kulttuuripiirin perintönä naisten kasvojen ja ruumiin peittäminen ei viesti vapautta, vaan kontrollia. Äärimmäisen patriarkaaliset rakenteet Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan islamilaisissa maissa heikentävät naisten oikeutta olla oma itsensä myös pukeutumisen merkeissä. Mielestämme on perin kummallista nähdä vapautena sellaiset uskontoon ja kulttuuriin liittyvät piirteet, jotka eivät edistä maahanmuuttajataustaisten kotoutumista, vaan pikemminkin identifioitumista omaksi ryhmäkseen. Kasvojen peittäminen ei myöskään edesauta muslimitaustaisten naisten työllistymistä ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalaiseen kuin eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu vahva yksilönvapaus päättää omasta pukeutumisestaan. Burkan käyttö ei edistä tätä vapautta, koska burkan olemassaolon perusteet johtuvat vapautta rajoittavista alkuperusteista. Eurooppalaiseen kulttuuripiirissä ihmisten kohtaaminen tapahtuu kasvokkain, ei kasvoja peittämällä. Haluamme jatkossa nähdä Suomen, joka tunnistaa ja tunnustaa eri kulttuurien arvokkuuden, mutta tekee myös rajavedon siihen, mikä ei ole hyväksyttyä tai toivottavaa suomalaisessa ympäristössä. Manolis Huuki, valtiotieteiden kandidaattiPohjanmaan KokoomusnuoretSeida Sohrabi, valtiotieteiden maisteriLähi-idän ja islamin asiantuntija (Kok.)Eva Tawasoli, Terveydenhoitaja (Vihr.) Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa, Pohjalaisessa, Ilkassa, Keski-Pohjanmaassa ja Lestijoki-lehdessä. Viikoilla 32-33 vuonna 2019... Lue lisääManolis HuukiTweets by ManolisHuuki manolishuuki Uusin jakso ulkona! Löytyy Youtubesta (IG Biosta) Mielipidekirjoitusta 6.8.2020 Instagram post 17865879724969605 Eurooppa elpyy, mutta elpyykö Suomi? Huuki Show Uusin #huukishow julkaistu Youtube-kanavallani! Instagram post 17865367738978086 Tiistai-illan grillausta 😌 Koko video löytyy Youtubesta hakusanalla: ”Int Uutta #huukishow jaksoa pukkaa! Video löytyy Yout #frdf #finnishrapiddeploymentforces #puolustusvoim Keskustelimme KTM, VTT Tuomas Malisen kanssa valti Tein oikaisupyynnön Eskolan kouluhankkeesta (Khal Kannuksen reserviläiset käyvät maanantaisin har Uusi #huukishow julkaistu! Tutustu Youtubessa kana #burgers HX-hankkeesta on käyty nyt keskustelua. Tein ai 11th of May 2020 This photo was taken 01:45 AM - Full moon in place Pizzan teko käynnissä taas vaihteeksi 🍕 Tutun näköinen paikka esittelyssä Yle Fem -ohje Lataa lisää... Seuraa Instagramissa
