Maanpuolustuskiltojen liitto järjesti 7.2.2015 jo 39. kerran perinteisen turvallisuuspolitiikan seminaarin aihepiiristä kiinnostuneille Helsingissä. Tämänkertaisen tilaisuuden aiheena olivat Puolustusvoimien nykytilanne sekä sotilaallisen liittoutumisen hyödyt ja haitat. Tilaisuus oli hyödyllinen, sillä luennoitsijoita oli paikalla Puolustusvoimien kenraalikunnasta aina asiaan perehtyneisiin politiikkoihin.
Seminaarin tilannekatsaus Puolustusvoimiemme tilasta oli tilannekatsauksen edetessä karmeaa kuultavaa. Nykyinen suoritustaso on riittävä, mutta seuraavan hallituksen on tehtävä isoja päätöksiä, ettei nykytilanne heikkene. Jo pitkälle saatettu puolustusvoimauudistus on lähes valmis. Sodanajan joukkojen vahvuuta on pienennetty 350 000 miehestä 230 000 mieheen, varuskuntia suljettu sekä puolustusmäärärahoja leikattu. Kuullostaako huolestuttavalta? Niin minustakin. Tosin puolustusministeriön edustaja totesi, ettei Suomea kohtaan kohdistu suoranaista sodan uhkaa ja puolustusvoimiemme valmius on hyvällä tasolla. Tosin puhuja kysyi myös kuinka kauan voimme säilyttää nykyisen valmiuden?
Ukrainan tapahtumat ovat herättäneet eurooppalaiset valtiot takaisin terveeseen ajatteluun, jossa sotilaallinen uhka on todellinen jopa 2010-luvun Euroopassa. Puolustusvoimat on siis nyt tienristeyksessä oman toimintansa uskottavuuden osalta – toinen tie vie tuhoon ja toinen onnistumiseen. Puolustusmäärärahojen korotusta vuonna 2014 kannatti seitsemän puoluetta kahdeksasta. Tosin tämä annettava määräraha (150 milj. euroa 2020 mennessä) on tosiasiallisesti vain puolet siitä, mitä puolustusvoimat määrättiin säästämään vuoden 2012 päätöksessä. Määrärahojen nosto takaisin aiemmin leikattuun summaan tarkoittaisi tässä tapauksessa oikean tienristeyksen valintaa.
Olemme siis kriittisessä vaiheessa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö totesi, että tällä hetkellä puolustusvoimat käyttää tykistön ammunnoissa sodan ajan varastoja samoiten rynnäkkökiväärien patruunoiden tapauksessa. Seminaarissa olleiden upseerien viesti oli selvä – määrärahojen korotus on hyvä asia, mutta tätä rahaa tarvittaisiin lisää, jotta Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä myös kriisitilanteessa. Lisäksi seuraavalla hallituskaudella joudutaan tehdä periaatepäätös ilmavoimiemme seuraavan hävittäjänmallin ja merivoimien alushankinnoista, jotka ovat miljardien arvoisia hankintoja.
Seminaariin viesti aiheesta huolestuneille reserviläisille oli selkeä. Meidän tulee kohottaa puolustusmäärärahoja, tehdä hyödyt ja haitat punnitseva selvitys sotilaallisesta liittoutumisesta sekä valmistautua uusin materiaalihankintoihin. Näiden toimenpiteiden jälkeen voimme jatkossakin ylläpitää uskottavaa, koko maan kattavaa puolustuskykyä.
Paikalla ollut puolustusministeriön virkamies totesi huolestuneisiin ajatuksiin voiko meidän metsiimme ilmestyä tulevaisuudessa pieniä vihreitä miehiä kuten Krimin tapauksessa ja onko valmiutemme hyvällä tasolla, niin vastaus oli selkeä: ”tähän meillä ei ole pelkoa, sillä meillä on tälläkin hetkellä 30 000 pientä vihreää miestä rynnäkkökivääri kädessä metsissämme”.
