Harri Mäki-Petäjä kirjoitti torstaina 17.11.2016 julkaistussa Lestijoki-lehdessä hyvin ansiokkaasti Kannuksen kaupungin viimeaikaisista poliittisista tapahtumista. Eniten kummastusta on herättänyt teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluvan tiejaoston tekemät (saatujen tietojen mukaan), kyseenalaiset päätökset ja päätöksentekometodit. Osassa näistä kohdista on toimittu häilyvästi laillisuuden ja laittomuuden välimaastossa, mikä käy ilmi kirjoituksessa mainituista lainkohdista.
On hyvin valitettavaa, että joudun käsittelemään samoja teemoja, kuten aiemmin 40 000 euron Koulutus-Kannus -hankkeen tapauksessa. Tuolloin esitin asiallisesti selvityspyynnön kaupungille, ketkä olivat vastuussa maksatushakemuksen myöhässä jättämisen takia kaupungille koituneista ylimääräisistä kuluista. Tähän hain vastausta kahdella kuntalaisaloitteella. En lopulta saanut vastausta selvitykseeni, mutta toki lopussa todettiin selkeästi, että kaupungin viranhaltijat hoitavat jatkossa tehtäviään huolellisesti. Olen ollut valitettavasti väärässä.
Toissa viikolla Lestijoessa esille ponnahtanut yksityistieasia on hämmentänyt ja ihmetyttänyt kuntalaisia: kuka on vastuussa mistäkin tievälistä? Mitä tämä uudistus tarkoittaa? Kaiken tämän ihmettelyn lisäksi olen harmissani siitä, miten yksittäiset kunnanvaltuutetut eivät ole ymmärtäneet omia vastuitaan tai peräti mahdollisista jääviyksistä teknisen lautakunnan tiejaoston toiminnassa.
Huolestuneilta kansalaisilta saamieni puhelujen perusteella asiaa on pengottu niin kunnanvaltuutettujen kuin yksittäisten kuntalaisten toimesta. Traagisinta on se, että tiejaosto on tehnyt sitovia päätöksiä muistioiden pohjalta, mikä ei täytä lain vaatimuksia. Lisäksi itse kokouspöytäkirjojen laadinta on ollut puutteellista: on puuttunut kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteavia kohtia, ei ole valittu pöytäkirjantarkastajia ja päätösesityksiä on hyväksytty muistioiden perusteella.
Kirsikkana kakun päällä jotkut kunnanvaltuutetut(!) ovat saaneet vähemmän muistioita ja pöytäkirjoja, kun taas jotkut yksittäiset kuntalaiset ovat saaneet samasta virastolähteestä näitä muistioita ja pöytäkirjoja enemmän. Liekö kyse huolimattomuudesta vai tarkoituksenmukaisesta valikoimisesta, mitä kellekin suostutaan jakaa? Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) jo itsessään määrittelee, ettei ketään saa asettaa julkisessa tai yksityisessä toiminnassa eriarvoiseen asemaan. Lisäksi julkisuuslaki (21.5.1999/621 1§) säätää selkeästi, että viranomaisten (tässä tapauksessa kunnan asiakirjat) ovat julkisia, jos niitä ei ole erikseen julistettu salaiseksi jostain perustellusta syystä.
Nämä esimerkit eivät anna hyvää kuvaa viranhaltijoiden toiminnasta. Toki edustamani puolueen paikallisyhdistyksen kärkiteemana on järkevä päätöksenteko, joka perustuu faktatietoon ja siihen, että asioihin paneudutaan oikeasti eikä vain leikisti. Suosittelen uudelle valtuustolle pakollista, vähintään viikon pituista perehdyttämiskoulutusta valtuutetun perusasioihin, etteivät samat ja hölmöt virheet mm. pöytäkirjojen laatimisessa toistuisi.
Manolis Huuki, valtiotieteiden ylioppilas
Puheenjohtaja Kannuksen Kokoomus
