Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti virkakautensa ensimmäisen julkisen puheen, mikä uutisoitiin suoraan hänen työhuoneestaan. Niin kutsutut Oval Office-puheita on pääsääntöisesti pidetty erilaisten katastrofien yhteydessä, jolloin presidentti on pyrkinyt puhuttelemaan kansaa kriisitilanteessa. Ronald Reagan mm. puhui kansalle syyskuussa 1983 Neuvostoliiton ammuttua alas Korean Airlinen lennon 007 ja Bill Clinton taas kertoi kansalle Daytonin rauhansopimuksen etenemisestä.
Trumpin puhe sisälsi hyvinkin tutut teemat. Hän kävi läpi seikkaperäisesti Yhdysvaltain-Meksikon rajalle suunniteltua muuria ja perusteli asiaansa samoilla argumenteilla kuin vaalikampanjansa aikana. Trump pyrki myös suuntaamaan viestin demokraattien kannattajille vetoamalla tunteeseen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tällöin hän mainitsi useita eri osavaltioita, joissa poliisi oli saanut surmansa laittomasti rajan ylittäneen rikollisen toimien seurauksena. Toisaalta hän myös kysyi retorisesti kansalaisilta, jos he hyväksyvät naapurustoissa turvallisuutta tuovia muureja kuitenkaan hylkäämättä ajatusta, että myös muurin ulkopuolella asuu hyviä ihmisiä niin, miksei muuria voitaisi edellä mainitun kuvauksen perusteella hyväksyä?
Demokraattien puolella edustajainhuoneen (House of Representatives, HoS) puhemies Nancy Pelosi (edustaja San Fransiscosta) ja Senaatin vähemmistöjohtaja Chuck Schumer (Senaattori New Yorkin osavaltiosta) ilmaisivat omassa erillisessä tiedotustilaisuudessa, ettei rajamuurille ole tulossa rahoitusta liittovaltiota. Perusteluina he käyttivät sitä, ettei muuri sellaisenaan ole ainoa toimiva ratkaisu, vaan keinovalikoimat ovat tätä esitettyä ehdotusta laajemmat, joilla raja-alueen ongelmat voidaan ratkaista. Heidän mielestään Yhdysvaltain-Meksikon rajaturvallisuuden asiat voitaisiin hoitaa esimerkiksi lennokkivalvonnalla ja lisäämällä rajavartiolaitoksen (USBP) resursseja.
Puhe oli tarkoituksenmukaisesti periamerikkalaisen tyylin mukaan tunteisiin vetoava. Trump rakensi yhteyttä kansalaisiin kertomalla aluksi traagisista tapahtumista rajalla ja mm. mainitsemalla vuodenvaihteessa kuolleen siirtolaislapsen puheessaan ja miten hänen esittämällä ratkaisuvaihtoehdolla olisi voitu estää laittomien rikollisten toiminta. Tätä kirjoittaessa useat faktantarkistajat mm. Washington Postissa ja muilla valtakunnantason kanavilla ovat toki huomauttaneet Trumpin puheen sisältäneen liioittelua laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten määrästä, mikä on romahtanut murto-osaan 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna . Toisaalta Yhdysvaltojen sisäpolitiikka on ollut koko historiansa aikana pitkälti mielikuvapolitiikkaa ja faktojen sekoitusta, mikä ei Yhdysvaltojen tapahtumia aktiivisesti seuraavaa yllätä. Trumpin puheet menevät siis muunnellun totuuden piikkiin.
Oleellisin huomio Trumpin puheista kannattaa tehdä siihen liittyen, miten tämä sisäpoliittinen kiista jatkuu lähitulevaisuudessa. Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä toimii perustuslakien kautta säädelty niin kutsuttu Checks and Balances -järjestelmä, mikä vastaa vallan kolmijako-oppia. Edustajainhuoneella (alahuone) on sodanjulistamisen oikeutus ja tämä parlamentin huone päättää liittovaltion budjetista. Senaatti on ns. kokeneempien poliitikkojen ylähuone, missä senaattorit ovat pääsääntöisesti olleet kompromissihakuisempia, koska yleinen käytäntö on ollut 60-40 vaatimus äänestyksissä (senaatissa on 100 jäsentä, 2 per jokainen osavaltio). Tämä käytäntö on siis suosinut niin kutsuttua bi-partisan -politiikkaa, missä konsensusta haetaan Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmässä puoluerajojen yli.
Trumpin muurivaatimus on toki ruohonjuuritasolla suosittu, mutta Washingtonissa epäsuosittu. Trump ei saanut muurilleen rahaa republikaanien valtakautena 2017-2018, milloin republikaaneilla oli riittävä enemmistö molemmissa huoneissa. Yleinen nyrkkisääntö on se, että Yhdysvaltojen puolueet eivät ole samanlaisia sisältäpäin katsottuna: New Yorkin republikaani saattaa olla yhtä liberaali kuin Kalifornian demokraatti ja Teksasin demokraatti yhtä konservatiivinen kuin Keskilännen republikaani. Muurille ei siis tullut riittävästi tukea edustajainhuoneessa, missä republikaaneilla oli yli 20 paikan enemmistö ennen tämän vuoden alkua. Demokraattien voitto marraskuun alussa 2018 muutti asetelmia niin, ettei muurille ole siis tulossa missään tilanteessa rahaa, ehkä vuoden 2021 alussa, jos republikaanit säilyttävät enemmistönsä senaatissa ja saavat edustajainhuoneen takaisin syksyn 2020 vaaleissa. Trump tosin tarvinnee muurin jo nyt, koska se on ollut hänen keskeinen vaalilupauksensa ja kenttä on vaatinut sitä.
Ennustan seuraavaa muurikiistan ympärillä: Trump joutuu perääntymään, koska Checks and Balancen kiertäminen mediassa mainitulla kansallisen hätätilan julistamisella on sellainen äärikeino, jota ei ole tavattu käyttää sisäpoliittisissa kysymyksissä. Siihen turvautuessaan hän voi siirtää rahoitusta asevoimien rakennusbudjetista muihin kansallista turvallisuutta määrittäviin kohteisiin, mikä tietysti tarkoittaisi tässä tapauksessa rajamuuria. Toisaalta valtiohallinnon osittainen sulku koskee tälläkin hetkellä mm. ulkoministeriötä, rannikkovartiostoa, valtionvarainministeriön vero-osastoa (IRS), liittovaltion poliisia FBI:tä, huumevirastoa (DEA) ja kotimaan turvallisuuden virastoa. Lähes 800 000 työntekijää tekee parhaillaan töitä ilman palkanmaksua ja seuraava palkanmaksupäivä tulevana perjantaina voi aiheuttaa julkisuustappioita Trumpille. Olettanen esimerkiksi joidenkin valtion työntekijöiden antavan haastatteluja medioille, jolloin yleinen kansalaismielipide kääntyy työntekijöiden taakse, eikä Trumpille.
Häviäjiä on lopulta molemmissa kiistan osapuolissa: Demokraatit syyttävät maksamattomista palkoista taipumatonta Trumpia. Presidentti puolestaan syyttää demokraatteja valtion turvallisuuden ja rajaturvallisuuden vaarantamisesta. Molemmat osapuolet siis saavuttanevat omien kannattajiensa edessä Pyrrhoksen voiton.
Yhdysvaltain liittovaltio on ollut aiemmin kiinni yksittäisistä poliittisista kysymyksistä – viimeksi pisimpään 1990-luvulla yli kolme viikkoa. Trump on rikkomassa tämän ennätyksen ja seuraavien viikkojen aikana näemme, toimiiko Trumpin liikemiespuolelta oppima diilinteko Washingtonin politiikkapiireissä vai täytyykö hänen sopeutua poliitikkomaiseksi.
Kirjoittaja on Turun yliopistosta vastavalmistunut valtiotieteiden kandidaatti, jonka aineopinnot käsittelivät kansainvälisiä suhteita ja suuressa määrin Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaa. Yliopiston kevätlukukauden 2020 Huuki on opiskelijavaihdossa Yhdysvaltojen Keskilännessä ja hän on aktiivinen, toimija Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton liittohallituksessa.