Kannuksen kaupunginvaltuusto kokoontui lokakuussa ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseensa. Merkittävimpiä asiakohtia olivat mm. tulovero- ja kiinteistöveroprosentin nostoon liittyvät asiat sekä toiminnan ja talouden osavuosikatsauksen tarkastelu. Otan jatkossa mahdollisimman nopeasti kokouksen jälkeen kantaa valtuuston päätöskohtiin, joihin olen ottanut kantaa kokouksessa.
Mielestäni on tärkeää kansanvallan toteutumisen ja äänestäjän takuu näkökulmasta kommentoida valtuustotyöskentelyä myös kirjallisena. Tästä kirjoituksesta lähtien aloitan säännöllisen kommentoinnin valtuuston kokouksien esityslistoista ennen kokousta ja myös päätösten tultua nuijituksi. Tätä kautta voitte kuntalaisina seurata, miten otan kantaa valtuuston päätöksentekoon ja keskusteluun. Lisään myös jokaisen kirjoituksen loppuun linkkejä kokouksessa esille tulleisiin asiakirjoihin. Tämän linkin kautta löytyy Kaupunginvaltuuston 30.10.2017 kokouksen pöytäkirja
Kohdat 3-5 – Toiminnan ja talouden osavuosikatsaus, tulo- ja kiinteistöveron nosto
Pyysin puheenvuoron tuloveroprosentin noston aikana ja esitin kaupunginhallituksen esityksen palauttamista takaisin valmisteluun. Perustelin lisäaikaa siitä syystä, ettei meillä ole vielä laadittua strategiaa, jossa määritettäisiin Kannuksen kaupungin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet. Strategia antaa siis vastauksen siihen, mitä esimerkiksi kehitetään, mistä säästetään, mikä otetaan huomioon. Tällaista Kannuksella ei vielä tätä kirjoittaessa ole olemassa.
Jokainen kaupunki on aloittanut kesällä strategianlaadinnan perustuen kuntalaisten toivomuksiin kyselyissä. Lisäksi monessa kaupungissa on kokoonnuttu valtuustoseminaareihin kaupunginvaltuutettujen kanssa laatimaan tai ainakin nostamaan esille niitä tekijöitä, jotka syksyllä kirjoitetuissa strategiapapeissa näkyy. Helsingin kaupunki mm. on saanut oman strategiansa valmiiksi ennätysajassa ja paperissa on oikeastaan viisi pääteemaa. Liian yksityiskohtainen paperi johtaa aidanseiväspolitiikkaan ja päätösten sumenemiseen – haluttu tavoite pitää osata ilmoittaa mahdollisimman yksiselitteisesti, jotta kuka tahansa Matti tai Maija sen pystyy siitä paperista lukemaan. Helsingin paperi on esimerkiksi sellainen (helpostiluettava).
Esitin asian palauttamista valmisteluun kahden viikon ajaksi. Verohallinto vaati ilmoitusta kaupunkimme veroprosenteista 17.11.2017 mennessä, minkä takia toistin valtuustossa, että ”kahdessa viikossa kirjoitettiin Suomen itsenäisyysjulistus. Emmeköhän me saa laadittua siinä ajassa Kannukselle strategian, jolla voidaan sitten perustella veronkorotus”. En siis ole tämänkertaista veronkorotusta vastaan. Vuosien 2015-2017 välillä verotulot ovat pudonneet 1,4 miljoona euroa etenkin tuloverojen puolelta. Kannus joutuu valtion tarkkailulistalle, jos emme pidä taloutta kunnossa. Välttääksemme tarkkailulistalle joutumisen, olen valmis kannattamaan veronnostoa tilapäisenä toimenpiteenä – syövän oireita voi hellittää buranalla, mutta syövän parantaminen vaatii sitten jo muita, merkittävämpiä toimenpiteitä.
Eniten minua ärsytti Keskustan johtaman kaupunginhallituksen päämäärättömyys: edellinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Silja Mikkola kehui vielä vuoden 2016 puolella ”miten Kannus on veroparatiisi”, jos vertailukohdaksi otetaan Kannuksen verotus verrattuna naapurikuntiin. Mikä veroparatiisi se on, jossa verotus nousee ja palvelut myös katoavat, kun mitään ennakoivaa toimenpidettä ei ole tehty?
Kannus on elänyt vuodesta 2008 alkaen kädestä suuhun -periaatteella, mitä tulee kaupungin strategiaan. Mitään investointeja ei olla tehty, mutta säästöjä on yritetty saada mm. lopettamalla kyläkouluja ja supistamalla investoinneista. Tili on ollut plus-miinus-nolla siitä lähtien. Kaupungin ainoa ääneen sanottu tavoite (strategia) on ollut tilien pitäminen nollan yläpuolella. Erityisesti ihmettelen, miksi ei ole panostuettu esimerkiksi pitkän aikavälin ennaltaehkäisytoimiin ja laadittu suunnitelmia, miten esimerkiksi Kannukseen muuttaisi lisää asukkaita hyvän lukion tai maaseutuoppilaitoksen takia? Näitä asioita pitää miettiä tällä valtuustokaudella, koska maakuntahallinto ja sote-uudistus vievät ison osan kunnan rahoista ja meille jää enää koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palveluiden järjestäminen.
Lisäksi kohdan 5 käsittelyn aikana valtuutettu Veli-Matti Isohanni esitti kohdassa 5, ettei kiinteistöveroa nostettaisi rakentamattoman maan kohdalla. Kannatin hänen esitystä.
Kohta 6 – Kaupunginhallituksen ja tulosalueiden kannanotot vuoden 2016 arviointikertomukseen
Kohdassa 6 käsiteltiin kaupungin arviointikertomusta, mikä on karua luettavaa – Kannuksessa on projekteja (Kitinvapari) kesken ja lisäksi tavoitteita ei oikeastaan mitata. Jos vastaavaa tapahtuisi yrityspuolella, niin yritys olisi joko konkurssissa tai joku olisi saanut potkut päämäärättömän toiminnan takia. Tosin turha tässä syyllistää pelkästään viranhaltijoita, koska viime kädessä valtuusto päättää, mitä tavoitteita meillä on ja kaupungin työntekijät vain hoitavat heille määrättyjä tehtäviä.
Kohta 7 ja 9 – Välikannuksen koulukiinteistön myynti ja maa-alueiden osto Suomen Metsäkeskukselta
Kokouksessa käsiteltiin myös Välikannuksen koulukiinteistön myyntiä. Valtuusto päätti yksimielisesti myydä tämän kiinteistön yrityskäyttöön Antade OY:lle. Päivi Pihlajakangas (Ps.) esitti kauppasopimukseen lisättäväksi kohtaa, joka kieltää kiinteistöstä löytyvän irtaimiston myynnin uudelle ostajalle perustuen irtaimiston historialliseen arvoon. Aleksi Hernesniemi (Ps.), Lasse Lehtinen ja allekirjoittanut kannattivat tämän kirjauksen lisäämistä kauppasopimukseen ja näin myös päätettiin yksimielisesti.
Lisäksi valtuusto päätti ostaa Suomen metsäkeskukselta. Perusteluina tälle ostolle tuli kaupunginhallituksesta: alueelle voidaan tulevaisuudessa kaavoittaa ja rakentaa lisää asuintontteja kuntalaisille. Kaupunginhallituksen jäsen Hernesniemi esitti, ettei maa-alueita osteta, koska ”Kannuksessa on jo nyt riittävästi kaavoittamatonta kaupungin omistamaa maata. Lisää ei tarvitse haalia”. Eero Pihlajaniemi puolestaan esitti, että tontit tulisi ostaa alempaan hintaan kuin oli suunniteltu (hintapyyntö 125 000e). Pihlajaniemi ehdotti tonttien ostamista, mutta kohtuullistamalla ostohintaa 75 000 euroon. Hän tosin veti esityksensä myöhemmin takaisin.
Käsiteltävä aihe ei ollut minulle tuttu, joten kuuntelin valtuustosalin keskustelua. Janne Kivioja perusteli ostoa tonttien lisätarjonnalla. Ari Huuki puolestaan kommentoi Hernesniemen väitettä, että tästä tulee lisäkustannuksia. Huuki totesi, että ”saamme kuitattua tämän ostettavan alueen kustannukset muulla tonttimyynnillä, joten kaupunki ei käytännössä häviä tässä rahaa”. Ari Huukin kommentti ratkaisi minun äänestyspäätöksen ja äänestyksessä annoin jaa-äänen tonttien ostamisen puolesta. Allekirjoitan Hernesniemen näkemyksen, että meillä on jo paljon tonttimaata olemassa. Tosin tonttitarjonnan näkökulmasta on hyvä, miten näitä tontteja löytyy eri puolilta Kannusta – myös Kitinvaparin kupeesta.
Lisäksi jätin kokouksessa kolme valtuustoaloitetta, jotka löytyvät näiden linkkien takaa (pdf-tiedostoina omassa Google drive-kansiossa):
Valtuustoaloite merkitään tiedoksi -kulttuurin lopettamisesta
Valtuustoaloite Kannuksen kaupungille omat sosiaalisen median sivut
Valtuustoaloite Kannuksen varjostrategia
Kannuksen varjostrategia (pdf-tiedosto)
