Hyvät kannuslaiset ja kaikki uuden vuoden viettoa Kannuksen keskustaan saapuneet
Jälleen on yksi vuosi kulunut kalenterissa. Suomi on täyttänyt 101 vuotta, talvi saapunut Suomeen ja kinkut syöty joulupöydästä. Tänään on puolestaan ollut aika ampua ilotulitteita ja juhlistaa uutta vuotta perikannuslaisin perintein suuntaamalla keskustaan mahdollisesti perheen, sukulaisten ja ystävien kera. Kannuslaisen yhtenäisyyden ja hyvän yhteishengen nimissä on hienoa nähdä, miten meitä on täällä sankoin joukoin.
Meillä jokaisella on ollut varmasti todella monimuotoinen vuosi. Jokainen eletty päivä, viikko ja kuukausi ovat olleet meille jokaiselle omanlaisensa. Muistan hyvin, miten olin lähes kuusi ja puoli kuukautta sitten vierailemassa turkulaisen yliopistosta tutun opiskelijakaverini luona Saksan Munchenissä, missä hän vietti puolen vuoden vaihtoa. Alppien läpi ajelun lisäksi teimme pienen vierailun Itävallan puolelle Salburgin kaupunkiin, Mozartin syntysijoille. Tuolloin kävimme läpi mennyttä kevättä ja sitä miten aika oli kulunut edellisestä kohtaamisestamme Turussa.
Emme voineet uskoa, miten edellisestä tapaamisesta oli kulunut jo lähes neljä kuukautta. Molemmat olivat edistyneet opiskeluissaan ja kuitenkin hieman kuumotellen, miten syksyllä käy: Saako ystäväni Janne viimeisiä valtio-opin opintojaan suoritettua ennen kevättä 2019 ja onnistunko minä suoriutumaan poliittisen historian sivuaineopinnoista, joiden suorittamisen jälkeen olisin valtiotieteiden kandidaatti.
Kesäaika matkasi loppua kohti. Janne jatkoi opiskelua Saksassa hyvien bratwurstien ja maukkaan baijerilaisen oluen turvin, minä taas kärvistelin Suomen helteissä päntäten tenttikirjoja Kannuksen kirjastossa. Seuraava kohtaamisemme olikin marraskuun lopussa ja paljon oli ehtinyt tapahtua tässä välissä. Janne sai kun saikin opintonsa suoritettua ja minä valtiotieteiden kandidaatin paperit jouluksi kotiin. Parhain joululahja oli kuitenkin myönteinen päätös vaihto-opiskelijahaussa Yhdysvaltalaiseen yliopistoon.
Tämän lyhyen matkakuvaukseni pääsanoma on teille kannuslaisille se, että olitte missä tahansa päin maailmaa tai missä tahansa päin Kannusta, niin nauttikaa hetkestä. Tallettakaa mieliinne omia henkilökohtaisia tapahtumianne menneeltä vuodelta voidaksenne muistella niitä näinä talven pimeinä iltoina. Kannuksen yhteishenki on myös vahva ja siitä kuuluu kiitos useille tapahtumille, joita tavalliset kannuslaiset ovat järjestäneet kaupunkimme alueella.
Yhteiseen vuoteen on toki mahtunut myös surullisia hetkiä. Alkusyksystä saimme kuulla ikäviä uutisia rikostilastojen näkökulmasta. Ensiksi selvisimme säikähdyksellä, mutta alkutalvesta meitä kohtasi yhteinen suru, sillä Timo Ingalsuo menehtyi meille jokaiselle tutun rautatieaseman läheisyydessä. Tämän mainittuani uskaltanen toivoa itseni ja kannuslaisten puolesta jaksamista Timon omaisille heidän kohtaaman suru-uutisen takia. Toivokaamme jatkossa yhteisesti, ettei ikäviä asioita enää sattuisi. Pidetään toisistamme huolta, autetaan ystävää hädässä ja kysytään, mitä toiselle kuuluu.
Vaikka Kannus on kokenut ikäviä tapahtumia, niin vuoteen on mahtunut myös useita hyviäkin hetkiä. On ollut kesäpäivä heinäkuun alussa, ihanaisten myyntitapahtuma, koulujen tapahtumia ja muita loistokkaita hetkiä näin muutaman mainitakseni. Jokaisella meillä on toki vielä omia loistohetkiä: kuka on tullut isäksi, äidiksi tai isovanhemmaksi. Kuka taas työllistynyt. Joku taas on löytänyt uuden harrastuksen tai vielä parempi: ystävän. Muistoja on siis monia, muistakaamme tallettaa niitä mieleemme, niin voimme muistella niitä yhdessä ensi vuoden alussa, jolloin siirrymmekin jo 2020-luvulle.
Kiitän Kannuksen yrittäjiä ja kaikkia tämän tapahtuman järjestämiseen osallistuneita. Pidetään Kannus jatkossakin elävän ja asuttuna kaupunkina täällä Keski-Pohjanmaalla. Tuetaan yrittäjyyttä, työhyvinvointia, lasten ja nuorten harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia ja vanhusten hyvää huolenpitoa.
Toivotan siis kaikille hyvää ja muistorikasta uutta vuotta 2019!
