Vapaa kielivalinta ry aloitti 4.3.2013 nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, missä vaadittiin ruotsin kieli valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla. Kansalaisaloite sai yhteensä 62 158 kannattajaa, mikä on huomattava määrä kannattajia.
Kansalaisaloite lähti Eduskuntaan 24.4.2014 ja vuoden kestäneen käsittelyn jälkeen sivistysvaliokunta antoi 25.2.2015 aloitteen hylkäämistä tukeneen lausuntonsa. Eduskunnan istunnossa kansalaisaloite hylättiin valiokunnan esityksen mukaisesti äänin 134-48.
Mitä tästä nyt pitäisi olla mieltä? Henkilökohtaisesti kannatan kielten opiskelua, oli sitten kyseessä jokin pohjoismaalaisista kielistä tai Euroopan kielistä. Tosiasia on se, että nykyisessä kansainvälistyneessä maailmassa kielten opiskelua tarvitaan, koska se helpottaa yritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa ulkomailla ja samalla saamme luotua hyviä ulkosuhteita toisiin maihin. Lisäksi kielten opiskelu ei ole pelkästään kielen opiskelemista, vaan samassa yhteydessä kieltä opiskeleva tutustuu kielen alkuperään ja sen maan kulttuuriin, missä tätä opiskeltavaa kieltä puhutaan.
Ruotsin kielen kohdalla ymmärrän, mistä kenkä puristaa suurta osaa ihmisistä – ”Tarvitseeko minun opetella kieltä, jota en todennäköisesti tule koskaan käyttämään?” Tosiasiallisesti suurin osa suomalaisista asuu tai tulee asumaan jatkossakin oman syntymäpaikkansa lähialueella ja ruotsin kielen tarve ei ole todennäköisesti suuri, jos ei nyt tietysti satu asumaan ruotsinkielisen Pohjanmaan vieressä tai Torniojokilaakson alueella.
Toki asia pitää myös ymmärtää vastakkaisesta näkökulmasta: jos ruotsi muuttuisi valinnaiseksi, niin tasapuolisuuden nimissä myös suomenruotsalaisten velvoite opiskella suomen kieltä tulisi myös muuttua valinnaiseksi. Tämä toisi sitten mukanaan kiperiä kysymyksiä toteutuuko tasapuolisuus ja etääntyykö ruotsinkielinen väestö kantaväestöstä?
Vastakohtana tulee muistaa, että osa meistä tulee puolestaan tarvitsemaan kielten opiskelua jatkossakin. Itse olen hyvin matkustavainen ja olen tekemisissä myös ulkomaalaisten kanssa. Täten tarvitsen kielten opiskelua ja ruotsin kieli on pohjoismaissa osaamisen arvoinen kieli – skandinaaviset kielet ovat samaa sukupuuta. Pystyn ymmärtämään mm. norjalaisten keskustelua samalla tavalla kuin ruotsalaista keskustelua. Edustan esimerkilläni vastakohtaa aiemmin esittämälleni henkilölle, joka asuu koko elämänsä samassa paikassa.
Meidän tulee käydä jatkossakin keskustelua ruotsin kielen aseman muuttamisesta vapaaehtoiseksi – kaikki eivät tätä kieltä tarvitse, mutta ruotsin kieli on kuitenkin tärkeä osata, jos kuuluu siihen joukkoon, joka aikoo suunnata katseensa yrittäjänä muihin pohjoismaihin tai ylipäätänsä haluaa kansainvälisiin tehtäviin. Kielten opiskelu on rikkaus, mutta asiaa tulee tarkastella jokaisten tarpeiden mukaan. Kuten otsikkokin sanoo: ”Puhutaanko ruotsia?”, niin vastaukseni on kyllä! Kunhan tätä kieltä saa puhua omasta vapaasta halustaan.
Manolis Huuki – Keskipitkän ruotsin ylioppilaskirjoituksista arvosanan M kirjoittanut
