Suomi olisi pitänyt miehittää 1940

75 vuotta sitten pieni ja uppiniskainen Suomen kansa taisteli hyvin rajusti Neuvostoliittoa vastaan, joka Mainilan laukausten takia oli velvoitettu puolustamaan suurta ja mahtavaa äiti Venäjää valkokaartien suomalaisia vastaan. Sodassa kävi sikäli huonosti, että Neuvostoliitto saavutti osan tavoitteistaan puolustaessaan urheasti oman maansa suvereeniteettia ulkomaista valkokaartin hyökkäystä vastaan, jota johti mm. vuoden 1918 tapahtumista tuttu päälahtari ja tsaarin kätyri C.G.E. Mannerheim.
Osa tavoitteista toki saavutettiin ja Neuvostoliitto sai rauhanneuvotteluiden jälkeen uhrin osassa mm. Karjalan alueen, Kalastajasaarennon, Sallan alueen muutamia saaria Suomenlahdelta ja Hankoniemen vuokralle. Suuri isänmaallinen saavutus siis 105 päivän sodassa! Kiitokset jokaiselle kaatuneelle ja haavoittuneelle neuvostokansalaiselle, jotka kaaduitte fasististen valkobandiittien vastaisessa taistelussa!
Yllä oleva esimerkki voisi olla vaihtoehtoisessa todellisuudessa ns. Suomen kansantasavallan historian kirjasta kylmän sodan (1947-1991) ajalta, jos olisimme tulleet miehitetyksi Neuvostoliiton toimesta. Seuraavaksi tosiasiallisesti tapahtunutta: Baltian maat antoivat periksi Neuvostoliiton painostuksesta syksyllä 1939 luovuttamalla tukikohtia Neuvostoliitolle. Kesän 1940 aikana nämä Baltian maihin sijoitetut NL:n joukot suorittivat verettömästi vallansiirron kommunistisille hallituksille, jotka olivat vallassa aina 1991 laulavaan vallankumoukseen asti. Olisiko Suomen pitänyt lähteä samaan kelkkaan? Olisimmeko säästyneet sodalta ja tuhoilta, vaikkakin kansallemme olisi käynyt samalla tavoin kuin Baltian kansalaisille (kyyditettiin Siperiaan Stalinin puhdistuksissa 1950-luvulla).
Herättämälläni esimerkillä haluan jokaisen tätä päivää muistelevan (75 vuotta talvisodan päättymisestä) pohtimaan sitä vaihtoehtoista todellisuutta, jos Suomi olisi hävinnyt talvisodan tai pahimmillaan suostunut lokakuussa 1939 Moskovan rauhanneuvotteluissa liiallisiin myönnytyksiin.
Baltian maiden miehitys toimi mainiona herättäjänä ja muistuttajana menneisyydestä, miten itsenäiselle, mutta kooltaan pienelle maalle käy ison valtion naapurissa, jolla on suurvaltapoliittiset intressit lähialueillaan ja aggressiivinen ulkopolitiikka. Itsenäistymisen jälkeen Baltian maat lähentyivät länsimaita. Samalla ulkopoliittinen realismi on estänyt Baltian maita sortumasta vuoden 1939 virheisiin hakien turvaa liittymällä puolustusliitto Natoon.
Baltit oppivat katkerasti vuosista 1945-1991, että yksin jääminen oli maksanut maille oman itsenäisyyden. Nykyään Baltian maiden olemassaolon viimeisin turva on Nato-jäsenyys. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi syksyllä 2014 vierailessaan Virossa ”sotilasliiton puolustavan jokaista liittolaistaan ulkopuolista hyökkäystä vastaan”.
Suomi olisi pitänyt miehittää, jotta olisimme historiassa oppineet vuoden 1991 jälkeen sen tosiasiallisen faktan, että tarvitsemme läntisten maiden apua jatkaaksemme elämäämme itsenäisenä valtiona.
 
Manolis Huuki – ”Suomalaisen fasistisen valkobandiittijoukon kannattaja”

Jätä kommentti

4 + 6 =