Korkein hallinto-oikeus antoi hylkäävän päätöksen heinäkuun 8. päivä Kannuksen kaupungin tekemään valitukseen koskien Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman projektin maksatusta (KHO päätös 8.7.2015 Diaarinumero 706/2/15). Vaasan hallinto-oikeus oli aiemmin hylännyt kaupungin valituksen (9.2.2015). Korkeimmassa hallinto-oikeudessa päätös pysyi samanlaisena: Kannuksen kaupunki ei saa Keski-Pohjanmaan liitolta menetettyä 40 000 euron kertakorvausta, jonka tarkoituksena oli rahoittaa Kannuksen kaupungin koulutus-Kannus -hanketta. Tämä hanke toteutettiin 1.3.2012–31.3.2013 ja siinä suunniteltiin eläinlääketieteen linjan aloittamista Kannuksen lukiossa.
Hanke siis toteutettiin ajallaan ja projektin hyvänä seurauksena Kannuksen lukiossa on järjestetty eläinlääketieteellinen linja opiskelijoille. Projektin päätyttyä 31.3.2013 Kannuksen kaupungilla oli hankesopimuksen mukaan neljä kuukautta aikaa (31.7.2013) lähettää projektin loppuraportti ja maksatushakemus Keski-Pohjanmaan liitolle, joka toteutetun projektin perusteella maksaisi myös kulut. Hankkeen projektipäällikkö jätti loppuraportin viranomaiskäsittelyyn Kannuksen kaupungille 16.4.2013 eli hyvissä ajoin. Maksatushakemus jätettiin Keski-Pohjanmaan liitolle myöhässä, 15.10.2013. Ongelmat kuitenkin kulminoituvat vuodelle 2013 ja siihen, miten tätä projektia on käsitelty Kannuksen kaupungin viranhaltijoiden toimesta.
Asiaa hoitaneet Kannuksen kaupungin viranhaltijat eivät huomanneet Keski-Pohjanmaan liiton kanssa tehdyn sopimuksen kohtaa erillisestä maksatushakemuksesta. Projektipäällikön tekemää loppuraporttia pidettiin ainoana tarvittavana asiakirjana kertakorvauksen (40 000e) saamiseksi. Loppuraportin lisäksi olisi pitänyt laatia erillinen maksatushakemus, joka olisi toimitettu loppuraportin kanssa eteenpäin. Loppuraportin ovat allekirjoittaneet ja toimittaneet eteenpäin Kannuksen kaupunginjohtaja sekä sivistystoimenjohtaja (Vaasan hallinto-oikeuden päätös 9.2.2015 Diaarinumero 00555/14/7402).
Yllä oleva esimerkki kertoo siitä, miten sopimuksen lukeminen (tai väärä olettamus?) voi kostautua. Nyt kaupungin päässä oletettiin loppuraportin olevan myös lasku, mitä se ei kuitenkaan ollut. Tämän vuoksi Kannuksen kaupungilta on jäänyt saamatta vuonna 2013 40 000e. Jos kyseinen rahasumma suhteutetaan Kannuksen väkilukuun (5615 asukasta 30.6.2015), niin se on 7,12e jokaista kannuslaista kohti, mitä me kannuslaiset maksamme viranhaltijoidemme huolimattomuudesta.
Kirjoitukseni tarkoitus on valaista Lestinjoen lukijoille sitä, miten meillä jokaisella on suomalaisessa demokratiassa mahdollisuus ja velvollisuus valvoa päättäjiemme toimintaa. Koen oman toimintani tällaiseksi, koska tämä asia vaatii avointa vuoropuhelua myös kuntalaisten kanssa. Allekirjoittanut teki maaliskuussa 2015 kuntalaisaloitteen, jossa pyysin Kannuksen kaupunginhallitusta selvittämään henkilöt, ketkä olivat vastuussa tästä huolimattomuudesta. Sain 24.3.2015 kaupunginjohtajalta vastauksen, missä kerrottiin kaupungin valittaneen asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja kaupunki on mielestään toiminut oikein ja oikeutettu rahoitukseen.
Olemme nyt saaneet julkiseen tietoon, että kaupunki oli väärässä sopimustulkinnassaan ja tämä tappio lankeaa meidän jokaisen kannuslaisen maksettavaksi. Olen tätä lukiessanne tehnyt kuntalaisaloitepalveluun (www.kuntalaisaloite.fi) päivitetyn kuntalaisaloitteen, jonka voivat allekirjoittaa tämän asian selvittämistä haluavat kannuslaiset. Kysymys kuuluu, kuka kantaa vastuun?
Manolis Huuki – Valtiotieteiden ylioppilas
Kirjoitus julkaistu Lestinjoki-paikallislehdessä 27.8.2015
