Oppivelvollisuuden pidentäminen etenee ja nousee ajankohtaiseksi tänä vuonna, ja kunnat muokkaavat talousarvioitaan sen mukaisiksi. Kirjoitin joulukuussa samasta teemasta ja totesin uudistuksen heikentävän toiseen asteen laatua etenkin maaseutukunnissa. Oikea kohdentamiskeino on peruskoulutaso, jolloin nuoren pitää muutenkin miettiä tulevaa suuntaansa, eli jatkaako opintojaan lukiossa tai ammattikoulussa. Minusta opinto-ohjaukseen panostus on paras keino parhaimpaan lopputulokseen.
Hallitus ei ole kuitenkaan ottanut huomioon näitä esille nostettuja näkökulmia, ja uudistus siis etenee joka tapauksessa. Mitä tämä tarkoittaa meidän pienkuntien asukkaille ja nuorille? Oppivelvollisuusiän nosto ja lainmuutos tarkoittaa ilmaisia koulukirjoja, tietokoneita ja koulukyytejä, jotka tähän mennessä jokainen lukiolainen on itse kustantanut. Tämä uudistus koskee 2005 syntynyttä ikäluokkaa ja astuu voimaan 1.8.2021.
Kannuksen kaupungin sivistyspalveluiden laskelmissa hintalappu ainakin nousee. Valtakunnallisesti yhden lukiolaisen kustannukset ovat 6700-7700 euron välillä. Sivistyspalvelut on laskenut kustannusnousujen hinnaksi n. 550 euroa per oppilas Kannuksessa. Lukiossa opiskelee yhteensä 108 oppilasta, joten lisäkustannuksia syntyy lähes 60000 euroa vuodessa. Kannuksen osalta pelkästään lukion kulut nousevat lähes 10%.
Lukiokoulutuksen kehittäminen vaikeutuu, koska rahoitus ei jatkossa riitä. Kannus on tehnyt vuodesta 2016 lähtien alijäämäisiä budjetteja. Vuoden 2019 tilinpäätös meni lähes miljoona euroa pakkaselle. Näistä lähtökohdista katsottuna on huolestuttavaa seurata, miten joidenkin mielestä rahat riittävät kaikkeen. Viime viikon lehdessä onneksi yksi pohti taloudellista kantokykyä ja isoa kuvaa, miten taloudellinen ahdinko saadaan selätettyä. Toinen taas valitettavasti näki asian toisin ja vaati lisää tukia kuntalaisille.
Tämä jakamistalouden tie ei ratkaise Kannuksen ongelmia, toki sillä voi varmistaa itselle suotuisan aseman jatkossakin. Voisi kysyä, onko oma asema tärkeämpi kuin kaikkien kuntalaisten yleinen etu? Minulle ja monelle muulle kannuslaiselle lukio on sellainen asia, jonka toimintaedellytysten turvaaminen on kaikkien kuntalaisten etu. Elävän kunnan tunnistaa maamerkeistä. Kuten kirkko keskustassa, niin myös lukio radanvarressa on paikka, joka kokoaa nuorisoa yhteen ja antaa heille eväitä elämään. Kirkossa se on henkistä ravintoa, lukiossa kirjallista sivistystä. Molemmat valmistavat nuorisoamme elämän polulle.
Yksi keskeisimmistä valtuustokauden teemoistani on ollut lukiokoulutuksen kehittäminen. Aion jatkossakin pitää huolta Kannuksessa hyvästä koulupolusta varhaiskasvatuksesta kohti peruskoulua ja toista astetta. Siksi nostin esille huoleni rahoituksen riittävyydestä, koska jos jokainen valtuutettu ohjaa varsinaisesta joesta vettä omaan sivujokeensa, niin varsinaisessa joessa ei ole enää sitä vettä, mikä pitää meidät kaikki ravittuna.
Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti
Kaupunginvaltuutettu (Ps.), sivistyslautakunnan jäsen