Yhdysvaltain vaaleista.
Olin joskus kesä-heinäkuun taitteessa sitä mieltä, että Trump voittaa vaalit – johtuen Joe Bidenin aina vain ilmeisestä vanhenemisesta ja unohtelusta.
Yhdysvaltojen politiikassa on monesti tärkeämpää, miltä asiat näyttävät, kuin miten ne ovat.
Joe Bidenin väistymisen ja Kamala Harrisin valinnan ja hänen selkeästi parempien (osavaltiokohtaisten) gallup-lukujen perusteella arvelin voitonmahdollisuuksien parantuneen.
Kuitenkin jo elo-syyskuussa intuition tasolla totesin, että voittaja on Trump, mitä enemmän perehdyin nimenomaan osavaltiokohtaiseen kannatukseen – Harriksen etumatka oli alhaisempi kuin Bidenilla, joka voitti 2020 vaalit niukasti.
Lokakuu menikin oikeastaan odotellessa, onko intuitioni kannatuslukujen ja aikaisemman mittaushistorian kanssa oikeansuuntainen – näin se oli, kun aamulla sain tiedon Pennsylvanian osavaltion tuloksista.
Tämä oli Trumpilta maanvyörymävoitto. Hän voitti niin koko maan äänimäärässä kuin kaikki vaa’ankieliosavaltiot. Hän on toden totta ansainnut voittonsa – oli hänestä sitten mitä mieltä tahansa.
Trumpilla oli selkeä viesti (talous), joka vetosi äänestäjiin. Hän kysyi useasti vaalitilaisuuksissa: ”are you better now that four years ago?” Suurimmalla osalla vastaus on ollut ”EI!!!”
Harriksen kampanja kompastui alkuhuuman jälkeen mitäänsanomattomuuksiin. Hän ei ottanut kantaa talouteen ja vastasi kaikkiin vakaviin kysymyksiin ympäripyöreästi. Enemmistö amerikkalaisista koki nykyisen taloustilanteen Joe Bidenin ja varapresidentti Harrisin syyksi, niin Trumpin äänestäminen ei ollut kansalle vaikeaa.
Henkilökohtaisella tasolla minulla ei ole ollut suosikkia, koska minulla ei ole Yhdysvalloissa äänioikeutta. Ulkopolitiikan osalta kummallakin ehdokkaalla oli hyvät ja huonot puolensa. Sanoin muutama päivä sitten, että voitti vaaleissa kumpi tahansa, niin Suomen on tultava Yhdysvaltain presidentin kanssa toimeen. Yhdysvallat on edelleen ja jatkossakin suurvalta, jota kuunnellaan, ja jolla on vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa.
Kirjoitan joskus tarkemmin ulkopoliittisesta ulottuvuudesta. Presidentti voi asetuksella asettaa korkeitakin tuontitulleja, joten Trumpin presidentinvaalikiertueella lupaamat 60% tullit kiinalaisille tuotteille ja 10% koko muulle maailmalle toteutuvat varmasti jo heti 20.1.2025, jolloin presidentti astuu virkaansa. Mikäli näin käy, niin se on Trumpin ensimmäisen kauden talouteen liittyvän ulkopoliittisen linjan mukainen – astetta järeämpänä, koska tullit koskevat aivan kaikkia tuotteita, eivätkä rajoitettuja listaa.
Tammikuussa tiedänme paremmmin.
Kuva/photo ”Donald Trump” by Gage Skidmore CC-BY-SA 2.0.