Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki pudotti keskiviikkona pommin. Lepomäki ei aio äänestää hallituspuolueen jäsenenä sote- ja maakuntahallintoa koskevien lakiesitysten puolesta. Toissapäiväinen ilmoitus on jatkoa Kokoomuksen sisäiseen oireiluun Stubbin jättämästä perinnöstä, joka konkretisoitui marraskuussa 2015 Keskustan voittoon kädenväännössä: hallitus olisi kaatunut, jos Kokoomus ei olisi hyväksynyt Keskustan valtaa sementoivaa maakuntauudistusta. Lepomäen kanta on siitä merkittävä, että hän on eduskunnassa toisin kuin aateveli Vapaavuori, joka johtaa omaa tonttiaan Helsingissä ja kritisoiden valtiontason politiikantekoa joutumatta sanomisistaan vastuuseen.
Lepomäki ilmaisi tiedotustilaisuudessa omaksi kannanmuodostumisen syyksi kustannusten nousun soten puolella. Elina ajattelee johdonmukaisesti ja noudattaa Sipilän hallituksen päätavoitetta jopa ajattelun tasolla: Suomi kuntoon. Sitä vastoin Keskusta päätti vuoden 2015 aikana kokeilla onneaan siltarumpupolitiikan saralla ja esittää maakuntahallintoa. Kokoomukselle tilanne oli vaikea eikä hallituksen kaatuminen ensimmäisen puolen vuoden aikana olisi ollut hyödyllistä silloisen puheenjohtajan asemalle. Kokoomus puolestaan astui omaan syntiinlankeemukseensa vaatimalla kynsin ja hampain valinnanvapausmallin viemistä radikaalisti eteenpäin.
Molempien päähallituspuolueiden toiminta on ollut demokratian näkökulmasta huolestuttavaa. Suomi on päässyt pitkälle 2000-luvulla eroon poliittisista virkanimityksistä ja asiantuntijavallan merkitystä alettiin korostaa mm. 1990-luvun laman aikana. Valtionvarainministeriön virkamiehet kertoivat, missä mennään ja poliitikot heittivät joksikin aikaa puolueen hyödyn tavoittelun taka-alalle.
Olen huolissani nykykehityksestä sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä. Keskusta vahvistaa asemiaan lähes kaikissa 18:sta maakunnassa, minkä seurauksena valta keskittyy yksittäiselle puolueelle, joka puolestaan palkitsee omia toimijoitaan, koska rahoitus tulee valtiolta. Tämä toiminta muistuttaa toisen kotimaani Kreikan poliittista kulttuuria kaikessa karmeudessaan: kulloinen hallituspuolue palkitsi omia jäsenkirjallisia äänestäjiään luomalla julkiselle sektorille lisää työpaikkoja yli kansantalouden kestokyvyn. Maa eli velaksi voidakseen rahoittaa äänestäjien uskollisuuden puolueelle ja lopputuloksen me tiedämme lähimenneisyydestä.
Kokoomuksessa on arvosteltu uudistusta pääsääntöisesti sen takia, ettei säästöä synny uuden hallintotason vuoksi. Kokoomus sortuu tässä myönnytyksessä myös demokratian välilliseen heikentämistoimeen, koska valta pirstaloituu ja päätöksenteko siirtyy pienelle joukolle maakuntavaltuutettuja.
Kokoomus tekisi moraalisesti oikean palveluksen kaatamalla hallituksen tähän kysymykseen. Vaikka kyseinen tapahtuma olisi historiallisesti poikkeuksellinen, se antaisi eduskunnalle aikalisän laatia sote-uudistusta järkevästi ja nostaen päätavoitteeksi kustannusten vähentämisen.
Manolis Huuki, valtiotieteiden ylioppilas
Kaupunginvaltuutettu (Kok.)
