Suomi täyttää sata vuotta

Sata vuotta sitten marraskuisessa räntäsateessa Pehr Evind Svinhufvud asteli kohti senaatintaloa. Eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan haltijaksi 15. marraskuuta 1917. Eduskunta oli valtuuttanut Svinhufvudin johtamaan senaattia, joka aloitti itsenäisyysjulistuksen laadinnan välittömästi marraskuun lopussa. Eduskunta sai jo 4. joulukuuta laaditun itsenäisyysjulistuksen käsiteltäväkseen, mutta vasta 6. joulukuuta julistus hyväksyttiin äänin 100-88, tätä päivää vietämme nykyään itsenäisyyspäivänämme. Tästä kaikesta on kulunut sata vuotta. Tänä aikana Suomi joutui kahteen sotaan ja sotien jälkeen maastamme kehittyi elintasoltaan ja oloiltaan rikas länsimaa, jolla on vahvat demokraattiset perinteet.
Suomen itsenäistyminen tapahtui aikanaan ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa. Keisarillisella Venäjällä oli koettu saman vuoden keväällä helmikuun vallankumous, minkä seurauksena maasta tuli valtiomuodoltaan tasavalta. Keisari Nikolai II luopui vallasta sekavassa tilanteessa ja tilalle tuli Kerenskin johtama hallinto. Syksyllä puolestaan bolsevikit ottivat vallan lokakuun vallankumouksessa. Tämä tapahtuma ja yleinen sekasorto johtivat siihen, että Suomen aikaikkuna itsenäistymiselle oli tullut: maassa ryhdyttiin valmistelemaan Suomen pikaista irrottautumista keisarikunnan yhteydestä, kohti suvereenia itsenäistä valtiota.
Joulukuun lopussa Suomesta lähti delegaatio kohti Pietaria hakemaan tunnustuksen Suomen itsenäisyydestä. Kansankomissaarien neuvosto tunnusti Leninin nimissä Suomen itsenäisyyden ja seuraavaksi maamme sai tunnustuksen mm. Ruotsista, Ranskasta ja Saksasta. Maalla oli myös ulkopoliittista uskottavuutta tämän tapahtuman seurauksena. Lenin allekirjoitti tämän tunnustuksen, sillä oletuksella, että Suomessa tapahtuvan vallankumouksen jälkeen Suomi liitettäisiin takaisin osaksi Venäjää.
Suomen kohtalonhetket koittivat 1930-luvun lopussa. Maamme joutui suurvaltapoliittisen pelin osapuoleksi ja kävi kaksi rajua sotaa vihamielistä Neuvostoliittoa kohtaan. Maamme selvisi näistä koitoksista yhdistyneen kansan voimin – talvisota yhdisti entiset punaiset ja valkoiset yhteistä vihollista vastaan ja nykyisin tunnemme tämän kansaa yhdistäneen tragedian talvisodan henkenä.
Suomi on myös sadan vuoden aikana muuntunut maatalousvaltaisesta maasta Pohjolan, Euroopan ja maailman mittakaavalla vakaimmaksi ja parhaimmaksi maaksi asua. Ilman sotien aikaisia uhrauksia itsenäisyys olisi ollut katkolla ja olisimme elintasoltamme Baltian maiden kanssa samalla viivalla. Nykyään saamme olla ylpeitä korkeista sijoituksista mm. parhaimman vakauden, koulutuksen ja tasa-arvoisuuden mittareilla.
Jalkaväenkenraali, Mannerheimristin ritari Adolf Ehnrooth tiivisti aikanaan hyvin näkemyksensä Suomesta: ”Suomi on hyvä maa. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Pidetään tämä lausahdus mielessä nyt, kun maamme aloittaa itsenäisyytensä toista vuosisataa. Hyvää, ikimuistoista itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille!
 
Manolis Huuki, valtiotieteiden ylioppilas
 
Kirjoitus on julkaistu 6.12.2017 ilmestyneessä Lestijoki-lehdessä

Jätä kommentti

Laskutehtävä, jolla varmistamme ettet ole botti: 25 + = 35