Kannuksen rehtorijärjestelyistä

Kannuksen sivistyslautakunta kokoontui iltakouluun 21.1.2019 keskustelemaan Kannuksen lukion ja Juhani Vuorisen koulun rehtorijärjestelyistä. Lopputuloksena lautakunnan enemmistö oli taipumassa uuteen rehtorimalliin, mikä on noussut esille konsultointitoimiston avustuksella.
Kannuksen yläasteen ja lukion rehtorijärjestelyt ovat olleet pahassa vastatuulessa usean vuoden ajan. Edellinen rehtori Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela valittiin tehtävään 30.9.2015 ja hän ehti toimia virassa toukokuuhun 2017, jolloin hän irtisanoutui toistaiseksi jatkuneesta rehtorin virasta. Nopean poislähdön yhtenä syynä on pidetty kaupungin päästä hoidettua huonoa hallintoa ja neuvottelua virkaehtosopimuksen ehdoista.
Kritisoin vahvasti lautakunnan ja OAJ:n kokouksessa syksyllä 2017 esille tuotuja pyrkimyksiä yhdistää yläasteen ja lukion virat. Totesin tämän muutoksen raflaavasti ”Lukion tappolinjaksi”, koska lukio on opiskelijalle ja myös opetushenkilökunnalle vaativampi koulu, miksi lukiolla pitää olla oma rehtori. Ilmaisin huoleni siitä, ettei yksi rehtori ehtisi millään hoitaa sekä yläasteen että lukion hallintoa, jolloin lukion kehitys kärsisi ja pitkällä aikavälillä koulutusmahdollisuudet vähenisivät Kannuksessa. Viittasin myös tässä yhteydessä Sipilän hallituksen toimiin lukiouudistuksen saralla ja siihen, miten jatkossa yliopistoon valittavista opiskelijoista puolet valitaan ylioppilaskokeiden arvosanojen pohjalta. Totesin, ettei yksi rehtori millään ehdi varmistaa lukio-opetuksen laadun jatkuvuutta.
Maanantaisessa iltakoulussa käytiin läpi kaupungin ulkopuolisen konsultin esittämästä kahdesta vaihtoehdosta siihen, mitä en kannattanut. Konsultti oli onneksi tiputtanut 4:stä vaihtoehdosta jo heti alkuun pois yhden rehtorin mallin ja esitti kokouksessa joko aiemman mallin (kaksi rehtoria) pohjalta jatkamista tai siirtymistä kohti yhtä varsinaista rehtoria ja virka-apulaisrehtoria.
Totesin tämän mallin olevan ongelmallinen, koska lukio olisi edelleen alisteinen yläasteelle. Lain näkökulmasta yläkoulun opiskelijat kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin, lukio taas toiseen asteen oppilaitoksena on vapaaehtoinen. Ne on jatkossakin pidettävä hallinnollisesti erillään ja sen takia ilmoitin kokouksessa tukevani myöhemmin järjestettävässä lautakunnan varsinaisessa kokouksessa Lasse Lehtisen (ps.) esitystä, eli Kannus pysyttäytyisi vanhassa ja toimivassa mallissa. Nostin myös kritiikkiä Kannuksen Keskustaa kohtaan, koska lautakunnan puheenjohtaja vaati yksimielistä päätöstä asiassa osoittaen tällöin painostuksensa Lasse Lehtiselle vastaesityksen poisvetämiseksi. Totesin tällöin puheenjohtajalle, että ”Minun tietääkseni Keskustalla ei ole päätösvaltaa Perussuomalaisten valtuustoryhmän muodostamaan kantaan Kannuksen rehtorijärjestelyistä ja heidän eriävää esitystä tulee myös kunnioittaa”.
Aion jatkossakin edistää kannuslaisten yleistä etua pitkällä aikavälillä perustuen yliopistossa tutkittuun tietoon. Tämä tiedoksi niille kuntalaisille, joilla on lukioon suuntaavia peruskouluikäisiä lapsia.
 
Manolis Huuki, valtiotieteiden kandidaatti
Kaupunginvaltuutettu (Kok.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu 24.1.2019 Lestijoki-lehdessä

Jätä kommentti

11 + = 13