Suomen 37. eduskuntavaalit ovat virallisesti ohi ja tuleva hallituksen muodostaja selvillä. Selkeä voittaja näissä vaaleissa on Juha Sipilän johtama Keskusta ja häviäjä Antti Rinteen johtama SDP. Lisäksi Kokoomuksen osalta voidaan puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, sillä mielipidekyselyiden ennustama vaalitulos (Keskusta-SDP-Kokoomus) ei lopulta toteutunut.
Viime vaalikauden raskas koitos on yksi syy mm. Kokoomuksen ja SDP:n kannatuksen laskuun – onhan tämä ymmärrettävää, sillä sateenkaarihallituksen vetäminen oli Jyrki Kataiselle todella haastava paikka, samoiten viimeinen vuosi Stubbin luotsaamana: sateenkaarihallituksen pienentyminen Vasemmistoliiton ja Vihreiden ulosmarssilla hallituksesta vuoden 2014 aikana, Stubbin ja Rinteen näkyvä kiistely julkisuudessa toimintavoista ja ”tilannekuvan yleinen puute”.
Sipilän tehtävänä on seuraavaksi luovia Suomi kohti nousua – tai kuten Keskusta on asian rock-musiikin tahtiin ilmaissut mainoksessaan: ”Suomi kuntoon”! Päämäärän suhteen olemme samaa mieltä Keskustan kanssa, mutta eroavaisuudet syntyvät menettelytavoissa, eli millä keinoilla Suomi saadaan tosissaan kuntoon?
Ovatko ratkaisun avaimet verotuksen kiristämisessä SDP:n mallin mukaisesti, verotuksen alentamisessa kuten Kokoomus on ehdottanut vai hyvinvoinnin turvaaminen lainarahalla pitkällä tähtäimellä Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan? En omista kristallipalloa, millä näkisin tulevaisuuteen kertoakseni teille toimivimman ratkaisun, mutta toivotaan kuitenkin, että konsensus saavutetaan ja arvioidaan tilannetta sitten uudestaan tehtyjen päätösten jälkeen aina tietyillä välietapeilla tämän tulevan vaalikauden aikana.
Meidän tulee löytää yhteinen sävel, millä me rakennamme yhteistä Suomea kohti taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Toivon Keskustalta laajaa näkökulmaa eri puolueiden ideologisiin taustoihin, jotta ideologisesti läheisin kokoonpano saataisiin aikaiseksi hallitusneuvotteluissa.
Ilokseni voin nostaa myös hattua muille nuorille (alle 30-vuotiaille) ehdokkaille ympäri maata. Yle Kioskin mukaan (20.4.2015) kansa valitsi yhteensä neljätoista iältään 24-29-vuotiasta ehdokasta Arkadianmäelle meitä edustamaan. Eduskunta sai siis nuorta verta vähän samalla tavalla, kuten 70-luvulla tapahtui mm. Erkki Tuomiojan, Ilkka Kanervan, Kimmo Sasin ja Ben Zyskowiczin tapauksessa.
Kansa on jälleen puhunut! Nostakaamme hattua uusille kansanedustajille ja toivokaamme heille parasta työskentelyä isänmaan puolesta puoluerajojen yli kohti parempaa huomista!
