Kiihottamispykälä tarvitsee uudistamista – kaikkea sanottua ei voi pitää rikollisena

Syksy 2019 on ollut sananvapauden näkökulmasta poikkeuksellisen kummallista aikaa. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on esitutkinnassa 15 vuotta vanhojen kirjoitustensa takia. Lisäksi perussuomalaisten kansanedustajat Juha Mäenpää ja Sebastian Tynkkynen ovat saman kohtalon edessä.

Näiden tapausten jälkeen julkisuudessa on herännyt vakavaa keskustelua rikoslain 11 luvun kymmenennen pykälän järkiperäisyydestä lainsäädännössämme. Erityisesti Räsäsen tapaus on kuohuttanut, koska hänen tekstinsä oli julkaistu vuoden 2004 Luther -säätiön lehdessä. Poliisi oli tullut siihen tulokseen, ettei esitutkintakynnys ylity, mutta valtakunnansyyttäjän mielestä se ylittyi. Täten Räsäsen kirjoituksesta aloitettiin joka tapauksessa tutkinta.

Monella suomalaisella on mennyt syystäkin kuppi nurin: miten voi olla mahdollista, että lähes 20 vuotta vanhoista kirjoituksista aloitetaan tutkinta? Suomalaiseen ja yleensäkin länsimaalaiseen oikeuskäytäntöön ei kuulu lainsäädännön taannehtivuus. Kiihottamispykälä on tullut Suomen lainsäädäntöön vasta keväällä 2011, joten Räsäsen tutkinta herättää kysymyksiä taannehtivuudesta.

Sananvapauteen kuuluu oikeus sanoa myös ikäviä asioita tai esittää asiat eri tavalla kuin joku muu ne mieltäisi. Lähtökohta pitää olla mahdollisimman laaja oikeus sanoa, mitä on mieltä jostain asiasta. Siksi me laadimme yhdessä Petri Rajalan, Seida Sohrabin, Mikael Hedmanin ja Ville-Joonas Engmanin kanssa kansalaisaloitteen, joka vaatii lainsäädännöllistä muutosta rikoslain luvun 11 kymmenenteen pykälään.

Maailmaan mahtuu ilkeää puhetta ja varmasti kansalaiset osaavat erottaa moraalisesti arvelluttavan puheen sellaisen kuullessaan tai lukiessaan. Ei ole kuitenkaan valtion tehtävä puuttua yksilöiden sananvalintoihin. Uhkaukset ovatkin sitten asia erikseen, mutta niitä varten on olemassa oma lainsäädäntönsä.

Loput perustelut löydätte kansalaisaloitteestamme (klikkaamalla pääset kansalaisaloitteeseen), miksi vaadimme muutosta nykylainsäädäntöön.

Palautetaan sananvapaus suomalaisen yhteisön keskiöön – keskitytään ikävien puheiden sijaan uhkauksiin ja tekoihin.

Kannuksessa 4.12.2019

Manolis Huuki, Valtiotieteiden kandidaatti
Petri Rajala, Kauppatieteiden Maisteri
Seida Sohrabi, Valtiotieteiden maisteri
Mikael Hedman, Teologian yo.
Ville-Joonas Engman, Opiskelija

Jätä kommentti

− 6 = 1