Mistä ovat Suomen kunnanvaltuustot tehty?

Suomen kuntavaaleihin on tätä kirjoitettaessa noin kaksi kuukautta aikaa. Puolueiden ehdokasasettelu käynnistyi jo viime vuoden puolella ja on parhaillaan täydessä käynnissä. Tilanne on sikäli erilainen kuin syksyllä 2012, koska lähes kaikilla puolueilla on ollut vaikeuksia saavuttaa asetettuja tavoitelukuja ehdokasasettelussa (Suomen Kuvalehti 27.1.2017). Kunnallisvaalien äänestysprosentti on myös laskenut 30 vuoden aikana radikaalisti: 1980-luvulla äänestäneiden määrä oli jopa 80%.  Viime vaaleissa tämä keskiarvo jäi 60% rajan alle.
Kunnanvaltuustojen rooli on todella merkittävä, koska kuntalaisten valitsemat valtuutetut edustavat, johtavat ja kehittävät kuntaa edustuksellisen demokratian keinoin. Kuntien virkamiesten vastuulle jää asioiden valmistelu ja yleinen hallinnon pyörittäminen. Virkamiesten valmistelujen tulokset tuodaan viime kädessä valtuustojen käsiteltäviksi, jossa asioita hyväksytään, muutetaan tai hylätään. Kuntalaisten elämästä ovat vastuussa siis aivan tavalliset kuntalaiset, jotka ovat kiinnostuneita oman asuinpaikkakuntansa hyvinvoinnista, harrastusmahdollisuuksista ja yleisesti asioiden hoitamisesta.
Kuten totesin kirjoitukseni alussa, niin yhteiskunnan epäpolitisoituminen on johtanut tietynlaiseen näivettymiseen politiikassa – kaikki eivät äänestä ja tämä näkyy äänestysprosenteissa. Olen kuullut myös Kannuksen tapauksessa eri puolueita edustavilta ihmisiltä, kuinka heidän ehdokasasettelunsa ei ole vielä saavuttanut odotettuja tuloksia, oma puolueeni mukaan luettuna.
Tilanne näyttää vaikealta, minkä tahansa puolueen näkökulmasta, koska valtuuston koko on päätetty viime syksynä ja se on 27 paikkaa. Tämä on huolestuttava kehityskulku, koska kunnille on asetettu vuosikymmenten saatossa monia velvoitteita aina opetuksen ja sairaanhoidon järjestämisestä. Viimeaikaisten keskustelujeni perusteella Kannus ei siis poikkea muista kunnista ehdokasasettelussa. Vaikeuksia on löytää kunnan asioiden hoitamisesta kiinnostuneita henkilöitä ja osaa on kysytty ehdolle useamman puolueen toimesta ja lopulta ehdokkuudesta on kieltäydytty. Lisäksi valtuuston keski-ikä on 52 vuotta, joten nuorille ehdokkaille olisi selkeästi kysyntää.
Mielipidekirjoitukseni pääviesti onkin se, ettei Kannus menesty ilman toimivaa valtuustoa. Kunnanvaltuusto on luottamustoimi, jossa edustetaan omia kuntalaisia. Tehtävässä vaaditaan yleistä huolellisuutta ja kiinnostusta päätöksentekoa kohtaan. Ennakko-osaamista ei varsinaisesti tarvita eikä siitä tarvitse tehdä estettä ehdolle lähtemiseen.  Vetoomukseni on osoitettu hyvässä hengessä aivan jokaiselle puoluekantaa katsomatta, sillä ilman teitä kuntalaisia, emme saa päätöksentekijöitä kuntamme päättäviin elimiin.
Kehotan tässä kirjoituksessa jokaista hitusenkaan oman kuntansa asioista kiinnostunutta lähtemään ehdokkaaksi mille tahansa Kannuksessa ehdokkaita asettavalle listalle. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä ehdokasasettelun takaraja on helmikuun 28. päivä klo 1600, johon mennessä ehdokaslistat on oltava toimitettuna kunnan keskusvaalilautakunnalle.
Lähde ehdolle! Kunnanvaltuusto tarvitsee kunnanvaltuutettuja, koska Suomen kunnanvaltuustot on tehty vain ja ainoastaan kunnan omista asukkaista.
 
Manolis Huuki, Kannuksen asioista kiinnostunut

Jätä kommentti

67 + = 70