Teetä ja sympatiaa Isis-morsiamille?

Manolis Huuki & Seida Sohrabi

Suomen mediassa on keskustelu viimeisen kuukauden ajan Syyriassa sotavangeiksi päätyneiden isis-naisten kohtalosta. Julkisessa keskustelussa asiaan ovat vuoroin ottaneet kantaa oikeustieteilijät, tutkijat, poliitikot ja kansalaiset. Keskinäisen kiistelyn keskellä useammalta keskustelijalta on jäänyt hahmottamatta suurempi yleiskuva.

Isis on yksi raaimmista terroristijärjestöistä, mitä maailma on kohdannut viimeiseen sataan vuoteen. Järjestö levittää radikaalia islamia Lähi-idässä ja Euroopan mantereella maahanmuuttajien keskuudessa. Syyriaan tai Irakiin taisteluihin lähteneet henkilöt ovat tehneet tietoisen valinnan liittyä isiksen riveihin. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto on julistanut isiksen terroristijärjestöksi jo niin aikaisin kuin keväällä 2013. 

Useat alueelle lähteneet vetoavat pitkälti tietämättömyyteensä ja pieneen rooliinsa tässä organisaatiossa. Nämä väitteet eivät poista sitä tosiasiaa, että he ovat osallistuneet raakalaismaisen terroristijärjestön toimintaan vähintäänkin avustamalla psykologisessa sodankäynnissä tai rintaman takaisissa huoltotehtävissä. Naisten rooli on siis ollut välillisesti merkittävä, vaikka he eivät olisi tarttuneet aseisiin sotatoimialueella. 

Terroristijärjestön toimintaan sotatoimialueella osallistuneita ei pidä auttaa takaisinpaluussa. Antti Rinteen hallitus antaisi moraalisesti väärän kuvan asemastaan auttaessaan sotarikoksiin syyllistyneitä palaamaan Suomeen. Täällä he todennäköisesti jatkaisivat toimintaansa vapaasti ja voisivat hyväksikäyttää suomalaisen oikeusjärjestelmän heikkoutta tässä tilanteessa: Todisteiden puuttuessa Syyrian tapahtumista heitä ei voi myöskään tuomita. Suojelupoliisin lausunnon mukaan sotatoimialueelta palaavat henkilöt muodostavat turvallisuusriskin. Tämän Keski-Euroopan terrori-iskutkin ovat osoittaneet. 

Suomen hallintokoneistolla on noudattanut pitkään periaatetta olla auttamatta ulkomailla ongelmiin joutuneita suomalaisia. Lähtökohtaisesti jokainen matkustaa omalla vastuullaan. Viimeksi tästä periaatteesta on poikettu vuoden 2004 Intian valtameren tsunamin yhteydessä. Silloinen hallitus päätti evakuoida kriisialueelta lähes 3000 kansalaistaan. Päätös oli olosuhteiden valossa perusteltavissa.  

Haluaako Antti Rinne tulla muistetuksi pääministerinä, joka palautti sotatoimialueelle vapaaehtoisesti lähteneitä ja todennäköisesti terroristiseen järjestöön kuuluneita jäseniä? Tällainen päätös antaisi Suomesta ikävän signaalin maailmalle. Suomen ei tule auttaa vapaaehtoisesti sotatoimialueelle lähteneiden paluussa. 

Manolis Huuki, Valtiotieteiden Kandidaatti 
Pohjanmaan Kokoomusnuoret

Seida Sohrabi, Valtiotieteiden Maisteri
Lähi-idän ja islamin asiantuntija 

Kirjoitus on julkaistu 10.7.2019 Sanomalehti Pohjalaisessa

Jätä kommentti

15 − 13 =