Toukokuun lopussa ilmestyneessä Lestijoki-lehdessä oli aukeaman kokoinen uutiskokonaisuus Kannuksen Monitoimitalon kohtalosta (26.5.2016). Tietyt harrastusyhdistykset keräävät parhaillaan adressia ”Monarin puolesta”. Tätä kirjoittaessa kasassa on 263 nimeä. Kannuslaisten harrastuspaikan ympärillä velloneet huhut ja tarinat ovat siis kiertäneet kevään mittaan, koska tällainen adressi on luotu adressit.com -verkkosivuille.
Keskustelulle on aihetta, sillä Monitoimitalon kohtalo tuli esille ensimmäisen kerran 7.12.2015 pidetyssä Kannuksen kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa olin paikalla kuuntelemassa päätöksentekoa. Tuolloin Kannuksen musiikin harrastajien toimintaan osallistuva kaupunginvaltuutettu kysyi sivistystoimelta useamman kerran, milloin on tehty päätös Monitoimitalon sulkemisesta. Lieneekö kyseisessä kokouksessa saatu vastaus liian epäselvä ja yksi syy kevään mittaan levinneisiin huhuihin, että Monitoimitalo oltaisiin sulkemassa/purkamassa. Kuitenkin toukokuun lehdestä voimme nyt lukea mustaa valkoisella, ettei Monitoimitaloa olla purkamassa.
Pyysin kesäkuun alussa Kannuksen kaupungin taloussihteeriltä tilastotietoa Monitoimitalon kuluista. Käyttöasteista sain listauksen nuorisosihteeriltä. Monitoimitalon kustannukset muodostuvat erilaisista tuloista ja menoista. Tuloja on tilastojen perusteella yli 34 000 euroa ja menoja noin 26 500 euroa (v. 2015). Lisäksi siivoojan palkkaaminen kustantaa noin 5500 euroa vuodessa. Tilastoja lukemalla Monitoimitalon olemassaoloon käytettävä rahamäärä pyörii 30 000 – 40 000 euron välissä. Nämä tilastot ovat julkisia ja ne voi pyytää kaupungin taloussihteeriltä sähköpostitse.
Kustannukset ovat kohtuullisia, jos näitä tilastoja vertaa nuorisosihteeriltä saatuun tilastoon käyttäjistä. Monitoimitalon tiloja käytti vuoden 2015 aikana 9 erilaista ryhmittymää (yhteensä 31 eri ryhmää). Joukkoon mahtuu yhdistyksiä (4H yhdistys, pesäpalloilijat, soittokunta, jne) ja yksittäisiä bändejä. Lisäksi Kannuksen kaupunki järjestää kansalaisopiston kautta toimintaa ja nuorisotoimi ylläpitää mm. nuorisokahvilaa ja diskotoimintaa. Neliöitä käytetään 6-277 neliömetrin välillä käytettävissä olevasta 1275 neliömetristä, eli käyttöaste on 1/5 kaikista käytettävissä olevista neliöistä. Monitoimitaloa käytti vuonna 2015 yhteensä 507 henkilöä, joista alle 29-vuotiaita oli 455 ja yli 60-vuotiaita 22. Kannuslaisia oli 493/507. Kirjoitukseni tilastotieteellinen osuus on nyt käsitelty – lukijoilla on nyt käsitys, missä mennään lukujen kanssa.
Joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksesta lienee jäänyt väärä käsitys, että yhdistyksille ja muille toimijoille oltaisiin etsimässä uusia (ja paremmassa kunnossa) olevia tiloja järjestää vapaa-ajan toimintaa. Tässä lienee kyseessä siis vain väärä tulkinta – tiloja ei käytetä tarpeeksi, koska toimintaa on järjestetty muissa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Täten ratkaisu on se, että yhdistykset ja kerhot pyytävät tiloja käyttöönsä, kuten sivistystoimenjohtaja asian ilmaisi Lestijoen haastattelussa. Näin ehkäisemme Monitoimitalon muuttumisen tyhjäksi rakennukseksi, jossa vain lämpöpatterit pitäisivät jatkossa ääntä.
Toki jos edellä mainittu oletukseni on väärä ja Monitoimitaloa ollaan tosiasiallisesti sulkemassa, niin en hyväksyisi tällaista päätöstä kaupungilta. Pienillä ylläpitokustannuksilla saadaan luotua suurta iloa yli 500 kannuslaiselle nyt ja jatkossakin. Tämä on riittävä peruste Monitoimitalon auki pysymiselle.
Manolis Huuki
Valtiotieteiden ylioppilas
Kirjoitus on julkaistu 23.6.2016 ilmestyneessä Lestijoki-lehdessä
