Suomalainen koulujärjestelmä on lähitulevaisuudessa kriisin kourissa. Järjestelmää uhkaa luisuminen kymmenen vuoden aikajänteellä kohti kaaosta. Tällöin oppimista mittaavat pisa-tulokset jatkavat laskuaan. Suomen koulutusjärjestelmän kriisiytyminen johtuu lähimenneisyyden useista koulutuspoliittisista virheistä.
Oppilaiden keskittymiskyky on heikentynyt kouluasteissa. Nykyisin opettajilla on vähän, jos mitään mahdollisuuksia vaikuttaa esim. oppilaiden häiritsevään puhelimen käyttöön tunneilla. Keskittymisvaikeudet yhdistettynä peruskoulun inkluusioon, eli oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden siirtämiseen tavalliseen koululuokkaan on pilannut lahjakkaiden ja tavallisessa tahdissa pysyvien lasten mahdollisuuden oppimisrauhaan. Opettajan ajasta suurin osa kuluu nykyisin erityisoppilaiden valvontaan ja opettamiseen, jolloin luokan muut oppilaat kärsivät. Inkluusio ja siitä seurannut erityisluokkien asteittainen alasajo on ollut katastrofaalinen virhe. Suomen koko yhteiskunta kärsii tästä päätöksestä ennen pitkää nuorten ikäluokkien heikentyvinä oppimistuloksina. Näin ei voi jatkua.
Koulujen muuttuminen entistä maahanmuuttajapainotteisemmiksi on myös suuri haaste. Se on moninkertainen rasite niin suomalaiselle yhteiskunnalle taloudellisessa mielessä kuin itse jokaiselle koululle, jossa suomi toisena kielenä (S2) opiskelevien määrä on liian suuri. Maahanmuuttajakouluissa heikko suomen kielen osaaminen johtaa olemattomaan assimiloitumiseen (suomalaistumiseen) yhteiskunnassamme. Maahanmuuttajista koostuvan nuorisorikollisuuden kasvu on seurausta huonosta koulupolusta ja assimiloitumisesta. Nuorisorikollisuuden kasvusta meillä on jo havaintoja pk-seudulla. Siellä nuorisojengit ovat nykyään maahanmuuttajaenemmistöisiä.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on pelastettavissa. Se tarkoittaa rahallista panostusta peruskouluun ja toisen asteen opetukseen. Inkluusio on lopetettava ja palautettava erityisluokat takaisin. Lainsäädäntöä on muutettava, jotta opettajilla on enemmän keinoja puuttua esim. älypuhelimen käyttöön oppitunneilla. Maahanmuuttajien koulupolulla tarvitaan vahvaa assimilaatiopolitiikkaa heidän kotouttamisekseen – tällöin estämme Ruotsin kaltaisten rinnakkaisyhteiskuntien synnyn Suomeen. Nämä muutokset vaativat tahtotilaa nyt ennen kuin on liian myöhäistä pelastaa suomalainen koulu. Mikäli saan kansalaisilta luottamuksen, niin haluan olla yksi suomalaisen koulun pelastajista.
Manolis Huuki, Valtiotieteiden maisteri
Historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelija
Kaupunginvaltuutettu (Ps.), Kannus
Eduskuntavaaliehdokas, Vaasan vaalipiiri
Kirjoitus on julkaistu Lesti- ja Perhojokilehdissä maaliskuun puolessavälissä 2023 ja Ilkkapohjalaisessa 14.3.2023
”Viherin koulu ja lukio 2011” by Sellon kirjasto is licensed under CC BY 2.0.