Suomi aktivoitunut Niinistön kaudella ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa Donald Trumpin kutsumana. Illan tiedotustilaisuus ja yleisökysymykset alleviivasivat Suomen ja Yhdysvaltojen alati kasvavaa kahdenkeskistä ulko- ja turvallisuuspoliittista suhdetta 2010-luvun maailmassa.

Niinistö esiintyi lehdistötilaisuudessa vakuuttavasti nostaen esille ajatuksen Itämeren lentoturvallisuudesta.

Yhdysvaltojen vierailun yhteydessä on hyvin todennäköisesti lujitettu Suomen kahdenvälisiä suhteita niin taloudellisen kuin sotilaallisen toiminnan merkeissä.

Suomi on ollut Niinistön kaudella aktivoitunut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Presidentti on toiminut yhtenä Pohjoismaiden aktiivisimmista valtionjohtajista edistämässä muun muassa itä-länsi-diplomatiaa omalla esimerkillään kuitenkin niin, että viime kädessä Suomi on virallisesti asemoinut itsensä osaksi länsieurooppalaista yhteisöä.

Niinistö teki retorisesti ison pesäeron Suomen kylmän sodan aikaiseen ulkopolitiikkaan toteamalla Trumpin kanssa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei Suomi ryhdy neuvonantajan rooliin Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä suhteissa.

Tämä on merkittävä rajanveto siihen, ettei Suomi ole palaamassa Kekkosen tapaan hoitaa ulkopolitiikkaa, joka perustui Suomen kansainväliseen rooliin niin sanottuna puolueettomana ”lääkärinä” eikä ”tuomarina”.

Suomen asema ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisessa on muuttunut aktiivisemmaksi Tarja Halosen presidenttikauteen verrattuna.

Suomi osallistuu Peshmerga-joukkojen koulutukseen Irakissa. Suomi osallistuu syyskuussa Ruotsissa järjestettävään Aurora 17 -sotaharjoitukseen, jossa harjoitellaan muun muassa Tukholman puolustusta kriisitilanteessa. Suomen taivaalla kävi tänä keväänä ACE 17 -harjoituksen yhteydessä muun muassa Ranskan ja Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjiä, jotka tukeutuivat huollossa Rovaniemen lentokenttään.

Suomen lähentyminen Natoon rauhankumppanuusmaana on positiivinen esimerkki siitä, miten valtiomme ansaitsee myönteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista pääomaa ja vie Suomea tunnetuksi maailmalle luotettavana kansainvälisen tason kumppanina.

Suomi muistuttaa eräässä mielessä 2000-luvun alun Tanskaa, joka osallistui kokoonsa nähden isolla panoksella muun muassa Afganistanin operaatioon. Palkkiona aktiivisuudesta Natossa pääministeri Anders Fogh Rasmussen valittiin Naton pääsihteeriksi.

Presidentti Niinistö on ajanut Suomen etua täysipäiväisesti. Presidentti Niinistö ajaa raison d´etat -hengessä Suomen etua maailmalla. Suomen tämänhetkinen tilanne on verrattavissa Ruotsin asemaan kylmässä sodassa: maa oli virallisesti puolueeton, mutta maalla oli salaiset kahdenväliset turvatakuut Yhdysvalloista.

Olemme oikealla tiellä, joka pitää Suomen jatkossakin vapaana, länsimaalaisena demokratiana. Valtiollisen itsemääräämisoikeutemme ensisijaisena takuukeinona on maata puolustava kansa ja viime kädessä takuu siitä, että Yhdysvallat vapaan maailman johtotähtenä tulee kriisissä meidän avuksemme.

 

Manolis Huuki

Valtiotieteiden ylioppilas

Kokoomusnuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu 31.8.2017 Turun Sanomissa ja 30.8.2017 Pohjalaisessa otsikolla ”Suomen ja Yhdysvaltojen suhde lähentyy”

Jätä kommentti

− 9 = 1